Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. marraskuuta 2025
Vaan kääröstä kirkuva ääni se äidille ilmoittaa: On tyhjinä äidin rinnat, laps' niistä ei maitoa saa. Ja silmien kärsivä katse yhä äidillä tummentuu, Ja huokaus särkevä, synkkä sydämmestään tunkeutuu.
Taivaalle idän purpuraa Ja nousee rusko päivä saa, Mi maan ja kansat valistaa. Kointähti kirkas, Jesus, aurinkoinen, Valkeus, Elo, nouse ihanainen! Valaise sielut yössä pimeyden Hukkuvat, kurjat, toivotonta tuskaa Kärsivät johda elonlähtehelle, Janoovat juota, rikolliset rinnat Rauhallas täytä ikilempeällä! Oi iloa!
Hieronymuksen sanat: Vaikka isäsi makaisi ovesi edessä, itkien ja vaikeroiden, vaikka äitisi näyttäisi sinulle sen ruumiin, joka kantoi sinut, ja ne rinnat, jotka imettivät sinut, katso, että tallaat heidät jalkojesi alle ja astut suoraa tietä Kristuksen luo."
Siitä syntyi suuri seura, Kirjaseura kiitettävä, Joka alkaapi aluksi Opetella orpolasta: Silmät siistiipi liasta, Kaulan karstasta puhisti, Korvat kanssa kaunihiksi, Vartalon valeli veellä, Saippualla valkiaksi, Hapset harjasi hyväksi, Kähäräksi kaikki tyynni, Rinnat kaunisti kukilla, Panit paian palttinaisen, Valkoisen valitun liinan.
Ruiskahvia! Olisipa sentään hullua, jos esimerkiksi Kämpissä tilaisi ruista avec'in kanssa. Kovin häntä nauratti tuota ajatellessaan. Tieto pappilan päätöksestä levisi kuin vihuri yli kylän ja täytti rinnat riemulla. Ja sanomalehtiin kirjoitettiin Ahmaisista, että siellä tuskin enää tapaa muuta kuin ruiskahvia. Seurattava esimerkki.
Itkekätte itsienne Että lastenne ylitse; Oma onnenne pahempi: Vits' on joutuva Jumalan, Rangaistessa aivan raskas, Silloin täytyypi sanoa, Surusuulla surkutella: Onnelliset lapsittomat, Hedelmättömät hyvimmät, Jotk' ei kohdut kantanehet, Eikä rinnat ruokkinehet. Antaneet nisät imeä.
Ma toivon ilmaa siiville soiton, Kun se hyödyn harmaassa laahaa vaan, Ma toivon laululle kaiun loiton Ja voimaa, mi järjestä vieden voiton, Saa rinnat innosta hehkumaan; Ma toivon mieliä tajuumaan, Ett' ilon lapsi ja aamukoiton Maan mullassa syystäkin tallataan. Ma vuotan kiertoa lakien noiden Ja harmaata huomista yli maan, Ma vuotan kiukkua huutajoiden: "Maan vaaroista laulusi soikoon soiden!"
Riemu rinnat ylendää, vaivammekin vähendää lorutessamme. Kyllä joskus seura suo, että poikajoukko juo ämbäristäkin.
Lemmen lehti, Luojan terttu, pyhän viidan virpi! Mik' on meidän metsällämme, kun ei linnut laula? Joka varhain valvahti, se varhain maata menee. Väsynyt on sydämeni, lauluni myös mykkä. Meren maininki liikahtaa, kuuhut kultaansa rakastaa. Paisuu valkeat vetten pinnat niinkuin nukkuvan neidon rinnat. Meri kultaansa odottaa. Mustasukkainen suree maa.
Yks ihastus nyt kaikkein rinnat täyttää, Yks aatos kaikkein mielet valloittaa; Keit' äsken vaino vieroitti, ne näyttää Nyt kilvoin juovan riemun hekumaa. Ken omanaan vaan Ranskan nimen käyttää, Nyt tuosta ylpeänä olla saa, Nyt uuden loiston Ranskan kruunu voittaa, Ja kuningastaan kansa kunnioittaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät