Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Eiköhän Riikan kippuranenä kipristy yhäkin kippurammaksi, kun tietää saa, sanoi emäntä yhä ikäänkuin Maijalle mieliksi. Kipristyi mitä kipristyi, vaan kolo se tuli nyt Riikan leipään, toisti yhä Maija hieroskellessaan emännän kaulasuonia ja hänestä tuntui tavattoman somalle, kun mielessä kaikui Hannulan emännän sanat: Tulkaa nyt takaisin kahden viikon perästä!... Tulettehan?
Mutta ihmisiä oli saapuvilla, he juoksivat väliin. Kalle pääsi Riikan turviin ja tuvassa alkoi joukko taas päivitellä, kuinka pahasisuinen ja kateellinen tuo poika parka oli. Hänellä nyt muka pitäisi olla yhtä hyvästi kaikki kuin talon omallakin pojalla. Vaikk'ei ollut muuta kuin huutolainen ja äpärälapsi. Mutta se oli perinyt tuon luontonsa äidiltään, juuri semmoinen oli hänkin poloinen ollut.
Minä en suurempaa rangaistusta tarvinnut, saadakseni selvän siitä, että harhatietä kuljin. Riikan seura ei minua enää miellyttänyt, sillä häntä en millään muotoa voinut rakastaa, eikä hän erittäin pahaksensa pannut, vaikka häntä väistin. Anna-Liisa oli nyt yöt päivät mielessäni. Minä oleskelin hänen kotinsa metsissä, mutta hänen luoksensa en uskaltanut mennä.
Eeva käski kyökkipiian mennä Niiniä auttamaan Riikan hoitamisessa. Ei kauan viipynyt, ennenkuin tohtori tuli Tuomelaan takaisin. Hän pudisti päätänsä ja sanoi: »Teräsen leski ei kauan elä. Mutta, Eeva hyvä, eikö ole mitään parempaa hoitajaa kuin tuo suurisuinen piika, jonka sinne lähetit?» Eeva tuumaili, mutta ei muistanut ketään sopivaa. Silloin Maaria sanoi: »Kyllä minä menen häntä hoitamaan.»
RIIKAN
Häneltä kuulin, että Riikan isä oli vähän ennen piiritystä kuollut kulkutautiin ja että Riika kohta sen jälkeen, yksin jääneenä, oli lähtenyt jonkin sukulaisensa luo Viipurin tienoille. Sen enempää ei isäni hänestä tiennyt. Hänen oli siis täytynyt joko perillä tai jo matkallaan joutua jonkin vihollisjoukon valtaan.
"Ei, vaan vaimoni tulee siinä." "Kuka?" tiedusteli Riikka kalveten ja kiihkeästi. "Vaimoni", vastasi kymmenniekka tyynenä. Riikan kädestä putosi maitoastia ja vavisten kääntyi hän selin kymmenniekkaan, joka oli kuuristunut sitä lattialta ottamaan. "Jokos sinä sitten olet nainut mies", ihmetteli päällikkö. "Siksipä sinä et ole tämän puolen tytöistä ollut moinasikaan."
Hän vielä näytti niitä varmuuden vuoksi. Ei Yrjö sittenkään ääntä päästänyt, katselihan vaan pitkään mustilla, terävillä silmillään. Eipäs anneta sinulle housuja, äiti sanoi, ettei anneta milloinkaan. Valehtelet, ärjäsi Yrjö. Ja hän sävähti punaiseksi korvia myöten. Hame kuulutaan laitettavan Riikan vanhasta. Valehtelet! ärjäsi Yrjö uudestaan ja karkasi päälle, kiukusta puhisten.
Emännän kertomuksesta päättäen oli upseeri tuntenut Riikan, kenties hän oli juuri samasta rykmentistäkin, jossa Riikankin oli täytynyt isänmaataan vastaan miekkaa kantaa. Siinä tapauksessa, että hänet olisi tunnettu, oli hänellä kaikista vähimmin odotettavana mitään hyvää viholliselta.
Minä tunsin erään nuoren tytön, joka paljon kulki kylää ja oli hyvin valmis lyömään nippiä ja näppiä nuorten paarissa kieli oli hänellä myöskin hyvin sukkela, ja nytpä ajattelin: Riikan kanssa rupean seurustelemaan Anna-Liisan kiusaksi saapa hän nähdä, etten häntä yhtään kaipaa en yhtään häntä en ollenkaan rakasta!
Päivän Sana
Muut Etsivät