United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lääkäri huomasi isännän pahan mielen ja antaakseen hänen jäädä rauhaan meni heittämään hyvästiä. Taas isäntä teki vaikeita ponnistuksia päästäkseen vähän koholle hyvästiä antamaan. Kykeneeköhän Laara maksamaan teille? muistui hänen mieleensä. Olkaahan siitä huoleti, rauhoitteli lääkäri, kyllä ne semmoiset asiat saadaan soveltumaan. Hyvästi vaan!
»Kiihtelysvaaralta... Mutta jos sitten lähdettäisiin jo!» vastasi poliisi. »Vai Kiihtelyksestä. Sieltähän se on tämä minunkin tamma Kettusen Pekalle tullut. On se taitaa iso pitäjäs se Kiihtelys.» »On... Poliisimestari suuttuu. Jos sitten jouduttaisiin.» Jussi yritti vielä jotakin keinoa, mutta poliisi rauhoitteli käskevästi: »Ei siellä nyt vielä päätä poikki puraista.
Mitä ne siellä ... virkkoi Laara uteliaana kohottaen päätään. Enhän minä joutunut kieltämään, ja se kertoi tohtorille aivan kaikki, läähätti Piatta. Laara oli vähällä hypähtää kohoksi, kun kysyi: Aivanko kaikki? Ei se toki kuitenkaan hyvin pahasti, rauhoitteli Piatta. Mistä se puhui?
Toisinaan tahtoi tulla liian kiire, kun olisi pitänyt kaikki ennättää ja vieläpä niin, ettei siitä kuuluisi moitteita. Silloin täytyi käyttää mökin Piattaa apulaisena. Siltä sai vielä työn lisäksi muitakin neuvoja ja tietoja. Onko Piatta kuullut, mitä ne talon poissaolevat omaiset sanovat minusta? kyseli Laara kahdenkesken. En minä ole kuullut nyt mitään, rauhoitteli Piatta.
"Ei äläpäs mies vai sinun lauttasi, vaikka minun on edellä. Nyt lähtään ja paikalla tule mukaan mies, muutoin minä miksi juuri sinun lauttasi " "No älähän nyt", rauhoitteli kymmenniekka häntä. "Samahan tuo on jos sinun lauttasikin menee edellä; ei minulla niin kiirettä ole." "Kiirettä? Luuletko sinä minulla olevan kiirettä? Ei, jos en tahdo, en liikahda paikalta. Vai kiirettä!
Ukko kuin hölmistyi: Morsianta!... Toisen akkaa... Ja toistensa niskaan miehet lopultakin tarrasivat kuin kaksi vihaista kissaa. Ukko Durnjakin, se kuiva ja laiha, tietysti, olisi pahasti saanut, mutta miehet, Osiippakin, toki vetivät eroon. Osiippa rauhoitteli, selitti, koki tolkuttaa: Herkeä... Vot!... Nääs eukkoaan hän... Matvei, vot!... Kuritti, vot!
Mitenkä syntiä tekisi? kysyi lääkäri. Isännän liikutus lisääntyi, kun hän selitti: Niinkuin ovat jo tehneet, ja jos vihollinen yllyttää vielä pahempaan, kun ei kuolema tule... Ei isännän pidä sillä lailla ajatella, rauhoitteli lääkäri. Luulen, ettei teille tee kukaan mitään pahaa ja sitä paitsi on väärin toivottaa kuolemaa. Isäntä oli vaiti, hän jo katui, että oli hairahtunut puhumaan.
»Kaks oli meitä poikaista, hurraamme pois, hurraa, ja me laulamme Oulun tansseista, sun konlivatu riijatu rallallei! »Elä mölää, Jussi», kielteli Kusti. »Olkaa siivolla, isäntä», rauhoitteli eukko. »Siivolla sikijät, Jussi kanss'! Vaan: Hämeenlinnan markkinoilta löysin uuden pillin, heijuu viikuvalla löysin uuden pillin.
Elä siitä huolehdi, rauhoitteli Iida. Se on aivan oma syyni, kun minä en osaa ääneen lukea läksyjäni. Aliina punastui ja kävi aivan äänettömäksi, niin kovasti hävetti häntä oma typeryytensä. Nyt hänelle vasta selvisi, ettei Iidan huulet edes liikkuneetkaan lukiessa ja miten hän itse supatti ja parpatti. Minäpä opettelen myös sillä lailla lukemaan, sanoi Aliina peittäen nolostumistaan.
Itku pyrki ääntä sortamaan, kun hän uhkaili: Minä hoidan ennen vaikka yksinäni koko karjan, ennenkuin Vapun kanssa. Menköön vaan ja pitäköön... Antaa mennä, antaa mennä, enhän minä sillä, rauhoitteli Auvinen lähtien pois. Hänelle oli keskustelun aikana selvinnyt syy, miksi Aliina pyrki piian töille, ja hän kiroili mielessään omaa itseään, kun piti tuollaisia juttuja olla, jotka pilaavat kaikki.