Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Riemua ei puutu multa, Miks en laulaa sais? Kevät. Jo lumikasat kuihtuivat, Jo lehdet puihin puhkeevat Ja perhot riemuin lentää; Ja vesi tanssii maljassaan, Ja Ahti soittaa kanneltaan, Kun lämmin tuuli entää.
Häneltä ei totisesti puutu hoitoa, näkisitte vaan, miten rouva Loiseau häntä hellii! Kun lapset ovat kilttejä, alkavat heistä pian kaikki pitää. Koko talon väki hemmoittelee häntä, ja hänen tähtensä uhrataan vaikka mitä. Tohtorikin on ollut hänen luonaan, ja hän on saanut lääkkeitäkin. Mutta kaikki maksaa rahaa, luonnollisesti." Sanat tulivat hänen suustaan kuin vasaran iskut.
Jo ovat viimeisetkin kalliit piletit kuin siivillä viedyt ... jo täyttyvät salin lukuisat penkit ja lehteri-istuimet ... nojatuolit ja muutamat alimmaiset penkit vain enää tyhjänä ovat... Ei puutu enää monta minuuttia puoli kahdeksasta, jolloin konsertin tulee alkaa ... jännityksellä odottavat muutamat tuota sanomalehtein ylistämää nuorta neroa, sillä aikaa kuin toiset levollisina ja välinpitämättömän näköisinä teaatterikiikareilla ja lorgneteilla toisiansa tähystelevät.
Ja kun pikku Colette aivan hiljaa kuiskasi sedällensä tähän tapaan: »Tuon tytön äiti on paronitar ... tuon herttuatar ... ja tämän taas markisitar», niin vastasi upporikas setä, leveitä hartioitansa kohauttaen: »Tehdään sinusta vieläkin ylhäisempi!» Ja kahdeksantoista vuotiaana pikku Colette olikin ruhtinatar. Myötäjäisiä vaanivia ylimyksiä ei Pariisissa puutu.
Sen tähden hän aina viinapäissään itki, kun joku sattui sitä hänelle muistuttamaan. Hemmolan Jahvi meni edeltäpäin kotiansa, kun hänen veljensä ja muut nuoret jäivät keskustelemaan siitä, mihin mentäisiin. Valkean tupaan otettuaan näki hän heti poikain petoksen. Vie hiiteen sinun vaunujasi, sanoi piru, kun kottikärryt näki! alkoi Jahvi nauraa. Ne pojat ei keinoja puutu, ajatteli hän.
JUSSI. Minäpä kun en ajattele samalla tavalla. Mutta turhaan me väittelemme PASTORI. Sinun täytyi saada situationi selväksi, sen vuoksi puhuin. Nyt tiedät, mistä on kysymys, ja voit menetellä sen mukaan. PASTORI. Katkerata olisi nähdä oma poikansa niiden joukossa, jotka Herraa vastaan sotivat. HANNA. Pappa, rakas. PASTORI. Vaiti, elä sinä puutu näihin.
JUHANI. Mies, haasteletpa, saakeli vie, kuin taivaan enkeli, eikä paljon puutu, ettet saata minua itkemään. SIMEONI. Me kiitämme sinua, Aapo. JUHANI. Kiitoksia vaan. Tuonne paiskaan halkoni. TIMO. Sinne minäkin. Ja tämä riita loppui niin kuin jo alusta tahdoinkin. SIMEONI. Aapo pitää peilin edessämme, ja siitä häntä kiittäkäämme.
»Eihän sitä voi pyytää anteeksi, että puuttuu hienotuntoisuutta toista käsittämään.» Heikki lensi punaiseksi. »Ei ainakaan puutu tahtoa siihen», sanoi hän hetkisen kuluttua. »Onhan se jo jaloa!» Eevi nousi, kiirehti viereiseen huoneeseen ja heittäytyi vuoteelle itkemään. Heikki istui hetkisen eteensä tuijottaen, nousi sitten, pyyhkäisi tapansa mukaan kädellä otsaansa ja asettui työhön.
Tuo horjuva, likainen lauma tietköön, Mik' olen, kun en liehakoi, ja siinä Kuvansa nähköön. Heitä hemmotellen, Sen sanon, senaatille kasvatamme Kapinan, uhkan lauhaa, jonka itse Me kylvimme ja istutimme, heitä Kun meihin sekoitimme, ylimyksiin, Joilt' ei muu kunto eikä voima puutu, Kuin minkä lahjoitimme kerjureille. MENENIUS. Jo riittää! 1 SENAATTORI. Kuulkaa, riittää jo!
Juho näytti pienen kiiltävän esineen vaimolleen. "En." "Avain tiirikoimattomaan lukkoon; löytyy kaksi avainta rahalippaasen, ja toinen on sinun. Varmaankin sinulla on monta suunnitelmaa jouluksi." "Suunnitelmia ei suinkaan puutu, mutta en uskalla itse ottaa; anna paremmin sinä niin paljon kuin tahdot." "No, onko mokomaa ennen kuultu!
Päivän Sana
Muut Etsivät