Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Ystävät ja vihamiehet sanovat, että hän on maailman urhoollisin mies. Mutta kuka on koskaan kuullut hänen puhuvan urhoollisuudesta? Hänellä on mitä oikeamielisin sydän, mutta oikeamielisyys ja jalomielisyys ovat sanoja, joita ei koskaan kuule hänen huuliltaan. Mistä hyveistä hän sitten puhuu? Ei mistään; sillä häneltä ei puutu mitään. Tuota vain tahdoinkin kuulla.
Hän oli kiivas puhuja ja julisti syntiä anteeksi. Kylän muissa taloissa oli hän jo pitänyt puhetta ja vaimonikin oli salassa ottanut häneltä synninpäästön. Hän tuli luokseni ja sanoi iloitsevansa siitä, että oli löytänyt talon, jossa sanaa viljellään. Keskustelussa tuli meille kuitenkin riita. Hän sanoi: Yksi sinulta puuttuu. Minä väitin, ett'ei minulta mitään puutu.
Tämä viha on pelastusarmeijan koristus ja voitonmerkki!" Lukijat huomannevat, ett'ei pelastusarmeijalta puutu itsetuntoa ja varmuutta voitosta. Tarkastakaammepa tokko se, mitä he tekevät, ja tokko se tapa millä sitä tekevät, on hänen henkensä kanssa yhtäpitävä, jolle kaikki voima on annettu taivaassa ja maan päällä. Me olemme Queen Victoria-Street'illä ja olemme numeron 101 ääressä.
Miksi emme siis kävisi pyytämään anteeksi, luvaten tästälähin toisin eleskellä? EERO. Minä itkisin, jos taitaisin. Simeoni, Simeoni! »ei paljon puutu ettet» ... jaa, ei paljon puutu. »Mutta mene tällä haavalla matkaas». SIMEONI. Niin, niin, kyllähän viimeisenä päivänä nähdään. TIMO. Kääntyisikö minun pääni anteekspyyntöön? En usko sitä. TUOMAS. Ei niinkauan kuin korppi on musta.
Kun kerran sydän-talvi hirmuisin pakkasineen ja kovin tuiskuineen tulee, taitaisi sentään olla harvakselta niitä, jotka kadehtisivat meiltä kohtaloamme!" "Kävi miten kävi," lausui Leo, "epätoivoon emme milloinkaan heittäy. Jumalan apu ei puutu meiltä koskaan, sen takaa siunaus, jonka minun äitini minun kotoa lähteissäni antoi minulle.
Mieluummin olla sitten kokonaan ilman innostusta kuin joutua sen vuoksi omissa ja ennen kaikkea muiden silmissä hullunkuriseksi. Näin kuitenkin ainoastaan kansallisuus-aatteesen nähden. Sillä muuten ei tältä nuorelta polvelta suinkaan puutu omaa sisällistä liekkiään, vaikka se onkin etsinyt muiden, yleis-inhimillisten aatteiden aloilta hiilensä ja sytykkeensä.
"Laulavat Lapinki lapset, heläjävät heinäkengät nokisilta nuotioilta, hiilisiltä hiertimiltä; niin miks' en minäki laula, miks' ei laula meiän lapset alta kuulun kurkihirren, alta kaunihin katoksen? "Hyväpä täss' on miesten olla, armas naistenki asua olutpuolikon povella, mesitiinun tienohilla, sivullamme siikasalmet, luonamme lohiapajat, joist' ei syöen syömät puutu, juoen juomiset vähene.
Huomenna lykkäämme sen vesille, ja soudamme rohkeasti aavalle merelle. Etelämpänä löytynee jo valaskalan pyytäjiä, ja, jollei Jumalan apu meiltä puutu, voimme epäilemättä onnellisesti päästä heidän luoksensa. Katteini Bertram'ista minä en enää toivo mitään, olkoonpa hänen viipymiseensä mikä syy hyvänsä. Mitä te tästä arvelette? Tahdotteko ruveta matkalle?"
Waikka nuo tulwat owat useinkin noin kauheita, niin harwoin kuitenkaan hukkuu niissä ihmishenkeä, sillä he tietäwät olla waroillansa; mutta esimerkkejä ei kumminkaan puutu, että niinkin on käynyt. Erään tuommoisen Pohjanmaan wirran rannalla, kuohuwan kosken partaalla on wankka talonpojan talo. Talon asukkaat owat ammoisista ajoista olleet warakkaat.
"Mitä nyt, eikö teidän tarkoituksenne ollut naida Amalia?" "Oli luonnollisesti; mutta minä arvelin, että asia aluksi pidettäisiin salassa. "Minä en rakasta salaisia kihlauksia. Teillä ei ole mitään odotettavana. Te olette kyllin rikas menemään naimisiin milloin tahansa, eikä Amalialta puutu kapioita. Kaikki on valmiina. "Mutta pelkään, ettei isäni tahdo suostua."
Päivän Sana
Muut Etsivät