United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Surkua tuntien tuon helo-olka jo huomasi Here, noin sanat siivekkäät heti virkkoi kuulla Athenen: "Voi, tytär aigiinkantaja-Zeun, siis emmekö lainkaan auta jo vihdoin ees, kadon alla kun kaikk' on akhaijit? Siis periturman tuo kovan onnen kukkurapääksi vain uron yhden vimma! Jo raivoo hurjana ratki tuo Priamon vesa Hektor, ei tuhotöill' ole määrää!" 356
Tuosta akhaijien riensi jo laivoja, leiriä kohti keihään ankaran noutaakseen, joka jäi majatalteen. Muut yhä ottelivat, oli suunnaton pauhina. Miehen ensimmäisenä kaas Telamonin aaluva Teukros, Imbrion urhokkaan, heporikkaan Mentorin poian. Pedaion koti tuon oli ammoin, aikana rauhan; sinne hän nai Priamon sivutyttären Medesikasten.
Virkki, ja peitsi jo viuhui päin, valahuttaja varjon, Aiaan seitsenvuotaiseen kävi sankarikilpeen vasten vaskea, päällä mi kahdeksantena kaartui. Puhkipa vuotaa kuus ota leikkasi viiltävän vasken, seitsemäs sen pysähytti. Mut toisena taas jumalainen Aias heitti, ja lens ase päin, valahuttaja varjon, singahtain Priamon pojan kilpeen ympyriäiseen.
Juuripa neuvoa nuo Priamon piti pylvähikössä, kaikkien, nuorten niin kuin vanhain, tultua koolle.
Tuostapa tuimistui Telamonin aaluva Aias, astui päin vihamiestä ja viskasi välkkyvän peitsen; eess' oli Amfios, Selagos-uron juurt', asujoita Paisos-kaupungin, rikas, vainiokas; hänet taistoon kohtalo toi Priamon toveriksi ja myös tämän poikain. Häntä nyt vyöhön siis Telamonin aaluva iski.
Virkki, ja valtiahat kaikk' yhtyi Nestorin neuvoon. Iliolaiset taas Priamon esipylvähikössä linnass' Ilionin piti kuohuisaa kokousta. Ensiks Antenor, mies mielevä, noin sanan virkkoi: "Troian kansa ja Dardanian sekä kaikk' apuheimot, kuulkaa, kun minä lausun nyt, mitä mieleni laatii.
Hengessään Helenos, Priamon vesa, tuon heti tunsi päätöksen, johon juur' oli kumpikin kuoloton päässyt; riensi jo Hektorin luo, sanan virkkoi vitkaelutta: "Hektor, urhojen pää, Priamon vesa, Zeun älyverta! Kuule ja noudata nyt oman veljesi neuvoa.
Kaasi jo Othryoneun, joka kaupungista Kabeson tullut ol' äskettäin, sotaviestin viertyä, pyytäin Kassandraa, Priamon tytärt' itselleen ihaninta, kihlauslunnahin ei, vaan valtavan työn lupaellen: Troian luot' ajavansa akhaijit pois väkivoimin. Niinp' oli tyttären myös hänen myöntänyt morsiamekseen valtias vanha, ja hän soti luottain nyt lupaukseen.
Urhea Deifobos, Priamon vesa, riens eturintaan aimona, ryntäillään piti kilpeä ympyriäistä, kerkein askelin siirsi hän jalkoja, suojana kilpi.
Yksi puhe siinä erittäin minua miellytti: se oli Aeneaan kertomus Didolle, vallankin se kohta, jossa hän puhuu Priamon murhasta. Jos se vielä on muistossanne, niin aloittakaa tästä säkeestä: annas olla, annas olla: