Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Rosel vaati pikku rosmariniakin, mutta Avojalka sanoi tahtovansa ennen repiä sen rikki, ennenkuin antaa sitä pois, ja Rosel nauroi ja pilkkasi, sätti ja torui tuota typerää hanhien paimenta, joka on niin itsepäinen ja jota kumminkin armosta pidetään talossa. Avojalka ei vastannut mitään, vaan loi Roseliin semmoisen katseen, että toi laski silmänsä maahan.

KAMREERI. No, muuten vain. ROUVA. Tunnusta nyt yht'aikaa kaikki, niin se on sinulle helpompi, Kalle! KAMREERI. No, kun hän puhui semmoista jonninjoutavaa ja pilkkasi minua. ROUVA. Pilkkasi sinua! Mitä hän sitten sanoi? KAMREERI. Hän sanoi, että No, se on nyt yhdentekevä, mitä hän ROUVA. Ei, sano vain minä vaadin sitä!

Onko sinulla nyt kyllä paljo piparkakkujaHän nauroi taas ja kuiskaili kumppaneillensa, mutta Hilja katseli pitkään Annaa ja ymmärsi nyt, että Anna häntä pilkkasi ja halveksi. Ihmisen elämässä on väliin tapauksia, jotka, vaikka ulkonaisesti ovat varsin vähäpätöisiä, kuitenkin vaikuttavat voimallisesti luonteeseen, koko elinajaksi. Niitä tapauksia oli tämäkin.

"Joko ryhdyt rukoilemaan?" pilkkasi isäntä. "Jos te olisitte sairas taikka hädässä ja minä voisin teitä pelastaa, niin ilolla minä antaisin sydänvereni teidän edestänne niin, kuin Vapahtaja on uhrannut verensä minun edestäni. Mutta älkää kostako siunausta kirouksella.

Jos joku nousukkaana yritti näytellä ylevää osaa, niin ei kukaan osannut häntä paremmin pilkata kuin iso-äiti. Iso-äiti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa vuoksi. Kälyjään hän julkisesti pilkkasi niitten väärennyksien ja liikepetosten vuoksi. Erään kälyn alhaista karuutta hän nauroi ihan ollessaan vieraana kälyn luona.

Kun ihmisiä meni ohitse, täytyi heidän pysähtyä katselemaan; he nauroivat ja silloin oli lapsista yhä hauskempaa. Vanha Judithkin nauroi sitä nähdessään ja sitten hän alituisesti pilkkasi Bårdia näistä asioista. Mutta kun Ingrid huomasi heidän leikkinsä, lensi veri hänelle poskipäihin. Vuodet menivät ja Bård kasvoi.

KONSTAAPELI. Niin. Ei tässä muuta ole tehtävää, kuin ryhtyä asiaan. LIISA. Sitä heille pitääkin. MIINA. Kuka heitä käskee kunniallisen ihmisen talossa. Sääliksi heitä tosin käypi. LIISA. Sääliksikö? MIINA. Niin, kun noin nuoret ihmiset joutuvat turmeluksen tielle. LIISA. Mitenkä hän pilkkasi äsken Jumalaa. Oliko se enää kristityn ihmisen puhetta! MIINA. Mitä siinä töllötätte!

Sikke-muori pilkkasi vielä sitten vävyänsä, kun hän ei voinut arvata "niin helppoa arvoitusta, kuin rukkiukon viulu oli". Niin kului kesä ja joutui syksy. Yhä useammin kuului metsästä paimenten syystoivotus: "Sa'a lunta luppaele, Ränteäkin räppäele! Jo on törkyjä talossa, Hauteina hautumassa, Kyllin syödä kourusarven, Ahmailla emännän viljan."

KNOX. Että te, sen jälkeen, mitä nyt olette kokeneet, vielä koetatte tehdä ainoastaan puoleksi mitä teette, että haluatte ainoastaan sopimusta eikä täydellistä tekoa sen minä sanon Jumalan pilkkaamiseksi. KUNINGATAR. Minä en ymmärrä teitä! KNOX. Tahdon siis puhua selvästi. Kun Manasse pilkkasi Jumalaa, vietiin hän pois vankeuteen Assyriaan.

Mutta sitten alkoi hän ilvehtiä morsiamella ja pilkata mitä myrkyllisimmällä tavalla, niin että Liisa ja Elsa kuuntelivat katsellen toisiaan silmiin ihmeissään. Heidän mielestään oli Hulda ollut kaunis ja miellyttävä, vaan kyllä Mari löysi vikoja näössäkin. Liisan kävi oikein sääliksi Huldaa, kun Mari pilkkasi niin pisteliäästi ja aivan pataluhaksi pannen koko hänen onnensa nyt ja aina.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät