Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Mutta tottahan viimeisenä tilinpäivänä katsotaan perähän, mitä on Villenkin kirjaan kirjoitettu, ja pitää katsoa!» Muori löi kättä polveen. »Kun hätyyttää leskiä ja turvattomia orpoja pois mailta ja mannuilta.» »Mitä sinä höpiset?» kysyi Esa ja kohotti hiukan päätänsä. »Mitä minä höpisen! Kyllä näet pian kuka höpisee. Saviojan Ville panee sun talottomaksi, on pannut reverssis hakemukseen.
Astaiksen aluksehensa, vierähti venon perähän, alla päin, pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin, kun ei saanut öitä olla eikä päiviä elellä saaren impien iloissa, kassapäien karkeloissa. Virkkoi lieto Lemminkäinen, sanoi kaunis Kaukomieli: "Pois tuli pojalle lähtö, matkansa majoilta näiltä, näistä impien iloista, kaunokaisten karkeloista.
Siitä Ilmarin emäntä, tuo takojan tarkka vaimo, lehmät läävästä lähetti, laski karjan laitumelle, pani paimenen perähän, orjan lehmien ajohon. Kolmasneljättä runo Kullervo, Kalervon poika, otti konttihin evästä, ajoi lehmät suota myöten, itse kangasta kapusi. Sanan virkki vierressänsä, kertoeli käyessänsä: "Voi minä poloinen poika, voi poika polon-alainen!
Kesti vuotteli kesä'ä, Kun tiesi kesän tulevan, Kantoi hahtehen kalunsa, Venehesen vei omansa, Lykkäsi venon vesille, Veti päälle purjehia, Itse istuihe perähän, Laittelihe laskemahan, Heitti raukan rannikolle, Verevän vesikivelle, Kultansa kujertamahan, Kaunoisensa katsomahan, Ijäksensä itkemähän, Kuuksensa kujertamahan.
Rohkein veitikka istui laulaen perähän ja niin laskettiin yli siintävän selän; tuossa saavuttiin saaristoon; keskellä kuohuvaa läikkää nousi tuhansia teräviä kallioita, kareja ja saaria. Kuka täällä asui? Astutaan maalle, etsitään, etsitään. Ei koko saaristossa ketään asu. Tyhjähän tämä on. Se on kai kalojen se on Ahvenanmaa; ivailee perämies. Se oli Ahvenanmaa.
Kun kertomusteni aineet owat useinkin niin ala=arwoisia kuin ne owat, saan minä yhdeltä ja toiselta kuulla mitä kummallisimpia kysymyksiä niiden tosiperäisyydestä. Ei ole pitkä aika siitä, kun eräs iso herra kysyi minulta: "Onko niissä teidän kertomuksissanne mitään perää?" "On; kuinkas muutoin? perähän niissä on", sanoin hänelle hämmästyksissäni.
Vaaranen siirtihe ahtaasen perähän, ja edemmäksi järvelle tultuansa, otti hän avarasta lakkaristansa jotakin, jonka hän heitti järveen. Se oli engelskan hau'in uistin. "Mitäpäs Koivistossa teet, Vaaranen?" kyseli toinen. "Aikoon, näethän, patruunille ilmoittaa itseäni hakiaksi koulumestari-virkaan."
Ei totelle temppelistä, Jost' ei huovi paljon huoli, Eikä juutasten la'ista, Jost' ei tottele pakanat, Vaan on keisarin verosta, Esivallan arviosta: "Tämä kansan häiritseepi, Veron kielten keisarilta, Pyrkien kuninkahaksi." Pontius puheli paljon, Kysyi kyllin Jesukselta, Tutkiipi toden perähän, Saapi vahvan vastauksen, Tunteepi toden asian, Eikä usko ollenkana Kavalitten kaipausta.
Tuop' on kokko, ilman lintu, kantoi vanhan Väinämöisen, viepi tuulen tietä myöten, ahavan ratoa myöten Pohjan pitkähän perähän, summahan Sariolahan. Siihen heitti Väinämöisen, itse ilmahan kohosi. Siinä itki Väinämöinen, siinä itki ja urisi rannalla merellisellä, nimen tietämättömällä, sata haavoa sivulla, tuhat tuulen pieksemätä, partaki pahoin kulunut, tukka mennyt tuuhakaksi.
Sitte täytyvi tytärtä Rikkahille reen perähän, Kauppioille kainaloihin; Verassa vihille vievät, Paperissa pappilahan, Silkissä salitupihin, Säterissä sängyn päälle Sitte ei sänki säärtä pistä, Sirppi ei sormia sipase, Viikate vipase kättä, Korenta ei paina olkapäätä, Kivenpuu ei kättä lyötä. Viel' on mulla mielitietto.
Päivän Sana
Muut Etsivät