United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siell' ei saane neito maata, Piika pitkähän levätä, Siskon värttinän helyltä, Sekä pirran piukkehelta; Sisko nousevi varahin, Alottavi aikasehen Värttinöitä väännätellä, Piukahella pirtojansa."
Niin uskollisna kuin ulapan kuohut Iäti toistahan kaulailee Ja kuolevat rannalla kalliohautaan Pitkähän suukkoon ja syleilyyn Niin uskollisna, oi sulhoni sorja, Sun kanssasi elämän aallokon käyn, Sun tauttasi yksin mä elää tahdon Ja kuolla sun kuumahan suudelmaan. H
Kohta parvesta pahimpi, Aivan kaikista kavalin, Otti sienen saatavilta, Täytti täytehen peräti Etikalla karvahalla, Isopilla ympärinsä, Puuhun pitkähän paneepi, Eli ruokohon asetti, Ylös nosti Jesukselle, Janohonsa juoda käski. Toiset pilkalla puhuvat: "Annas kutsua: Kuska ehtiipi apuhun Poijes puusta päästämähän!"
Peilikin jos silmin vainen, Nään tok' oitis enemmän, Kuin tuo liuma liehamainen Illan pitkähän. Kyllä kiitos hauskaa oisi, Vaikk' on kiitos tuulonen, Jos se sydämelle soisi, Ei vaan poskellen. Tän vuoks' heill' on sanat suulla, Tätä lempi tarkoittaa: Sydän parka vaan ei kuulla Lemmen sanaa saa. Lähteellä.
Pitkähän on tämä matka, sanoi Pujoniemi alakuloisesti. Johan tolpat näkyvät, lohdutti Laasmanni. Pujoniemi koetti katsoa, vaan ei nähnyt tolppaa missään. Tuuhea kuusimetsähän tuossa viheriöitsi vasemmalla puolen tietä, oikealla taas kasvoi katajikko ja lehvätön lepistö. Etkös näe; jo punottaa, sanoi Laasmanni. Eihän näy sen taivaallista minun syntisiin silmiini, valitti Pujoniemi.
Kuulkaas kurinaa tuolla vatsassani, kurinaa ja murinaa ja pientä piiputustakin. Tämä on kovaa. JUHANI. Kovaa, kovaa; me tiedämme ja uskomme sen, mentyämme omaan vatsaamme. SIMEONI. Pitkä on nälkäisen päivä! TIMO. Pitkähän se on. JUHANI. Pitkä ja synkeä! Onko jo tyhjennetty Aaponkin aivo?
Viron neiti sairasteli, Sanoi sairastellessansa: "Kun ma kuolen kuulu piika, Rintunen tytär rikaspa, Työ tiettää hyväin miesten, Rahan alku aitallisten; Viekeä minua maata, Tupatkate tuutumahan, Veikon venovalkamehen! Vaan elkäte viekökänä! Siell' ei saane neito maata, Piika pitkähän levätä, Sinne saapi Saksan laivat, Tervarinnat teutoavat."
Louhi Pohjolan emäntä tuo tuosta pahoin pahastui, kutsui Pohjolan kokohon, pään varalle Väinämöisen. Vaka vanha Väinämöinen kävi kanteloisehensa; tuota kaikki kuulemahan, iloa imehtimähän. Siitä viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen, ottavi uniset neulat, voiteli unella silmät, pani pitkähän unehen koko Pohjolan perehen.