Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
Missään tapauksessa se ei ole puolen palaneen puupätkän arvoinen: Noh, ja te muut? Mikä on ero unella ja todellisuudella? Seurasi jälleen pitkä, painostava vaitiolo. Vihdoin rohkaisi itsensä vanhin ja viisain heistä, astui askeleen eteenpäin, kumarsi maahan saakka ja sanoi: Jos minä näen unta, minä luulen eläväni todellisuutta. Jos minä elän todellisuutta, minä luulen näkeväni unta.
Ja me ymmärrämme, että Marjatta oli kesäisenä päivänä vaipunut mättäällä syvään uneen ja nähnyt kauniin näön, jossa »marjanen mäeltä, puolukkainen kankahalta» kirkui hänelle: »tule, neiti, minua poimimaan!» Semmoinen oli Marjatan uni. Mutta unella oli ilmeinen seurauksensa: Se oli hänen neitseellisyysunelmansa katkera loppu. Pian äiti alkoi arvata asian oikean laidan, vaan salasi ajatuksensa.
Sen himmeä valo tunkee vain heikosti huoneen perälle, missä suuret mustat varjot yölintuina liikuskelevat. Oskar veli kuorsaa voimakkaasti vuoteellaan. Seinän toiselta puolen kuuluu samanlaisia maanalaisia ääniä. Toiset nukkuvat. Unella he antavat ruumisrukalleen sovitusta aikaisemmasta pahoinpitelystä. Minä vain en saa nukkua.
Oakhurst, jonka tavat ja elämänlaatu olivat totuttaneet häntä tulemaan toimeen vähimmälläkin unella, oli vahtimisesta sopinut Tommi Simsonin kanssa siten, että hän itse otti päällensä suurimman osan sitä velvollisuutta. Viattoman kanssa tästä keskustellessaan, veti hän syyksi, ettei hän tarvinnut unta ja usein oli elänyt kokonaisen viikkokauden makaamatta.
Louhi Pohjolan emäntä tuo tuosta pahoin pahastui, kutsui Pohjolan kokohon, pään varalle Väinämöisen. Vaka vanha Väinämöinen kävi kanteloisehensa; tuota kaikki kuulemahan, iloa imehtimähän. Siitä viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen, ottavi uniset neulat, voiteli unella silmät, pani pitkähän unehen koko Pohjolan perehen.
Enimmiten alkaa tauti muutaman päiwän oireilla, niinkuin: nujoudella, alakuloisuudella, syöntihalun wähenemällä eli katoamalla, kaulan ja niskan jäykistymällä, helpolla päänkiwulla, lewottomalla unella ja walkialiitaisella kielellä.
Ei ole mitään eroa lapsen unella ja todella, hän valvoo ja nukkuu tietämättä, mikä on unta ja totta. Lapsuuteni kokonaisuudessaan on kuin joku senaikuinen tällainen yksityinen yö: nukun pitkät ajat niin sikeästi, ettei siitä ole muuta muistoa kuin pimeys.
"Ole vaiti ... ole vaiti", keskeytti Eugen kiihkeästi, "en tahdo kuulla enempää, en..." Ja hän peitti kasvonsa käsillään ja istui pitkän aikaa liikkumattomana, pää käsien varassa. Dora ei puhunut mitään; hän oli hiljaa ja ajatteli untaan. Kun Eugen vihdoin katsoi ylös, oli hän jälleen kylmä ja tyyni. "En ymmärrä, mitä tuolla unella on Main kanssa tekemistä", sanoi hän, hymyillen epäilevästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät