Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Hieno hattu, kallis hattu! huudahti kivalteri sen huomattuaan; mutta ... mutta jos on pakko valita hatun ja pään välillä, ollaan kyllä valmiita jättämään hattu kun vaan saadaan pitää pää. Sanokaa toki, paljonko olen velkaa! huusi Bruno ravintoloitsijalle; kello on jo lyönyt kahdeksan, ja minun täytyy lähteä kotiin.
Samalla hetkellä, kun kruunu horjui hänen päässään ja vaarat lähenivät joka kellonheilurin lyönnillä, oli hän unetonna yönä ajatellut Ruotsin runottaria. Kenelle on kirje osoitettava? kysyi Paul. Parooni Ehrensvärdille... Paljonko kello on? Neljännestä vailla neljä. Sanokaa, että herättävät minut kello seitsemän. Paul meni.
Matti olikin vähällä jäädä, mutta ei häntä pehtori sittenkään huomannut... Ei Matti olisi pehtorista luullut tulevan noin mahtavata miestä... Kohta se tulee, sanoi nyt Ville, ja siitä sanasta tuli Matille ja Liisalle kiire. Hyvänen aika! tuota ihanko paikalla?... Puolen tunnin päästä on tässä ... nyt pitäisi jo maksaa kyytiraha... Kyytiraha ... niin ... tuota ... paljonko sitä olikaan kyytirahaa?
Sano, paljonko tahdot, ja minä olen valmis maksamaan«. Katri astui askeleen kreiviä lähemmäksi. Verisellä kädellään pyyhki hän kasvoiltaan hivukset. «Rahaako?« huusi hän. «Rahaa! Sinä tarjoot minulle rahaa!« «Niin!« sanoi kreivi, joka ei ymmärtänyt Katrin sanoja. «Ja minäkö olisin rahasta surmannut lapseni?« huusi hän kimeästi ja surkeasti.
Copperfield", sanoi äitini vähän vastahakoisesti, "oli kyllä ajattelevainen ja hyvä määräämään, että osa siitä tulisi minulle". "Paljonko?" kysyi Miss Betsey. "Sataviisi puntaa vuoteensa", vastasi äitini. "Onpa sitä siinäkin", sanoi tätini.
»Maksoit, maksoit ... vaikka kyllä minä olisin osastani itsekin...» »Niin ... mutta minäpähän maksoin ... eihän sinulla ole, millä maksaa... Paljonko on kellosi, poika?» »Eihän minulla ole kelloa ... ennenkuin ostan...» »Ostat? millä sinä sen ostat?» »Omalla rahallani ... sitten kun säästän...» »Sinä et saa ikänäsi niin paljon rahaa säästetyksi...» »Mistä sinä sen tiedät?»
Ja voitte itsekin huomenna aamunkoitossa nähdä hänen saapuvan tänne miekka vyöllä, jousi toisessa kädessä ja kaksi nuolta toisessa." "Mistä voisimme nähdä hänet?" "Eräästä ikkunasta, jonka minä parhaiten tiedän. Mutta jos näytän hänet teille, niin paljonko annatte siitä minulle?" "Saat naulan hopeaa ja sinusta tulee rikas miekkoinen." "Kuulkaa siis minua", sanoi orja.
"Ei suuresti, varon minä", vastasi äitini. "Ei siinä määrässä, kuin soisin. Mutta Mr. Copperfield koetti opettaa minua " "Paljonko hän itse siitä tiesi!" lausui Miss Betsey itsekseen. "Ja minä luulen, että olisin edistynyt, sillä minä olin hyvin harras oppimaan ja hän hyvin kärsivällinen opettamaan, jollei kovaksi onneksi hänen kuolemansa" tähän äitini sortui taas eikä voinut jatkaa.
Minkä tähden sinä et sitten saata ... anna, hyvä veli, se anteeksi ... elä saata minua onnettomuuteen ... kyllä minä maksan, minkä tahdot... Maksatko niin paljon kuin minä tahdon? Niin, niin, kohtuuden mukaan... Kyllä sinun kohtuutesi tiedetään ... et sinä ilman käräjiä maksa penniäkään! Minä maksan ... minä maksan heti paikalla! Paljonko tahdot?
"Onko sinne pitkä matka?" "Päiväys." "Ja te lähditte sieltä?" "Eilen aamulla." "Paljonko väkeä heillä on?" Kauppias epäili. "Eivätkö he ota ketään vangiksi?" kysyi kuvernöri, tarkkaan katsoen kumppaniansa. "Pyhä profeetta! mikä viheliäinen raukka minä olen!" huudahti arvoisa kauppias, hyrähtäen itkuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät