Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
"Kun vaan hinnoissa sovitaan, niin myödään tämä talo", oli vastaus. "Paljonko vaaditte maallanne?" "Kahdeksantuhatta markkaa, yhdessä maksupostissa." "Se on liian paljo näin alasmenneestä maasta; ottakaa neljätuhatta paikalla kouraanne!" "Ei niin halpaan hintaan käy maatansa myöminen."
Ollaksensa jumala, ei häneltä muuta puutu kuin ijankaikkisuus ja taivas, missä hallita. SICINIUS. Niin ja sääli, jos oikein häntä kuvailette. MENENIUS. Kuvaan hänet sellaiseksi, kuin hän elämässään on. Saas nähdä, paljonko sääliä äiti saa hänestä irti; hänessä ei ole sääliä enempää kuin maitoa koirastiikerissä; sen kyllä kaupunki-parkamme saa tuta; ja tähän kaikkeen te olette syypäät.
"Tuskin muistan, paljonko minulla on saatavaa", vastasi hän, huulilla omituinen, arka hymy, "olen todellakin pahoillani, että en tullut pyytäneeksi rouva Blumilta, ennenkuin hän lähti ulos ... mutta hän tulee aina perjantaisin niin myöhään kotiin, ja minä tahtoisin lähettää kirjeen niin pian kuin mahdollista... Norrlannin posti lähtee jo aikaisin aamulla."
Minua he eivät voi ilmiantaa, sillä minäpä en sano heille nimeäni. Väärin sinä teet, kun et minuun luota. Sinun pitäisi tietää, että minä teen kaiken voitavani kahdestakin syystä: ensinnä pelastaakseni oman nahkani ja sitten saadakseni palkinnon, jonka olet luvannut minulle." "Paljonko sinä tarvitset?"
Toihan se rovasti meillekin tämän ja muutkin kuvat, mutta ei se siinä pienoiskoossa ole tähän verraten mitään, sanoi emäntä ja oikein päätään kallistellen puoleen ja toiseen katseli kuvaa. Paljonko tuon kuvan suurennus maksaa ja missä niitä suurennetaan? kysyi Mooses miettien, että tuommoinen juuri pitäisi hänenkin kamarinsa seinällä olla.
Hän tutki tarkkaan tulen valossa paljonko se sisälsi, sitten hän otti pienen naukun ja tutki pulloa taas, nähdäkseen miten paljon se oli vähentynyt. Sitten hän pisti sen takaisin taskuunsa. Sitten ratsumies Peter Halket rupesi ajattelemaan. Hän ajatteli hyvin harvoin. Vahdissa ja leiritulen ääressä toverien seurassa ei ollut aikaa semmoiseen.
Antaahan olla, kun minä lähden käymään maalla ja pääsen puhuttelemaan rikkaita talon isäntiä. Koetellaanpas, vieläkö on Kauppa-Lopo entisellään. Paljonko tällä on hintaa? Pitäisihän sillä saada kaksitoista tuhatta. Pyydetään neljätoista, että on tinkimisen varaa. Rouva nauroi. Lopoko talonkaupalle? Hassumpaa, ei voinut ajatella. Oletteko jo muuttanut rahaksi kaikki, mitä teillä on tarpeetonta?
»Niin, mutta sellainen syytinkiläinen kuin sinä, on hornan elätettävä. Jos et olisi äitini...» Esa nauroi kamalasti ja väänsi päätänsä, »niin olisin sinulle jo aikaa antanut pikiöljyryypyn. Minä kunnioitan isääni ja äitiäni, että menestyisin ja... Paljonko siihen menee, että saa miehen kuolemaan...?
Arvaapas, Antti, paljonko meni jo sinä yönä? Kappaleen toista sataa meni! Mitäs isäsi sanoi? Ei se ukko sano mitään milloinkaan. Kysyy vain, kuinka paljon minä tarvitsen, eikä ole tiliä tahtonut vielä milloinkaan. Antti katseli toveriaan, joka puoleksi loikoi sohvalla. Otsa oli valkoinen, hieno ja soikea. Nenä oli heikosti koukistunut, huulet punaiset ja paksunlaiset.
Kyll' en minä ruunun työhön rupea. Vaan kun ruunu maksaa hyvän palkan? Paljonko siellä maksetaan? Kaksi markkaa päivältä. Niinkuin parhaana hein'aikana? Niin toki tavallakin ... tulee pois vaan Matti ruunun työhön. Enpä häntä. Ei se ole sen kummempaa kuin muukaan työ ... kyllä sitä osaa tehdä. Kyllä kai sitä tehdä osaisi yksi niinkuin toinenkin ... vaan enpä hänestä huoli.
Päivän Sana
Muut Etsivät