Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. lokakuuta 2025


Paljonko tukkipoikain laulu maksaa, jota äsken lauloitte? Entäs se surulaulu Simmermannin kauheasta murhasta? Näin huudettiin yhtäältä päin, mutta toisaalta taas näin: Ne laulut ne on jo vanhoja! Eikö sillä enää uusia ookkaan? Eikö vereksiä enää painetakaan? On, on! Tässä on se ihana uusi murhevirsi Wieenin kauheasta tulipalosta.

Söderling ratkoi veitsellä kangasta ja sai sieltä pian esiin kuivaa, pilaantumatonta pumpulia. Kauvan ne eivät ole vedessä uineet. Ovat luultavasti jotain kansilastia. Mitä luulet tuon painavan? Paalia kohotettiin ja sen paino arvioitiin noin sadaksi kiloksi. Paljonko edestä luulette olevan tavaraa tuommoisessa? Mitä maksanee kilo pumpulia?

Paljonko aikaa siitä on kuin sen sait?" "Siitä on kolmatta kuukautta kuin viimein kuulin Luciosta mitään", vastasi Helena; "se oli siihen aikaan, kuin he lähtivät Londonista Camaldunumiin tuota onnetonta Monan retkeä hankkiaksensa.

Ja nyt tulee, sanoi esimies hiukan naurahtaen ja siirtäen lasisilmät otsalleen, nyt tulee Hellmannin herra. Joko tulee? No, paljonko sille pannaan? kysyi hän sitten, mahdin paino äänessään. Niinkuin jo oli tän'aamuna puhe, niin ei taida kukaan sen miehen rikkautta tarkoilleen tietää.

"Paljonko luulet meidän vanhan kettumme maksavan Harrylle?" kysyi hän. "Arvaapas, hän ei maksa kuin " ja hän nimitti summan. Suuresti hämmästyin, kun kuulin asioistani noin kursastelematta puhuttavan; mutta kun uusi ystäväni katsahti minuun silmäyksellä, täynnä tyyntä leikillisyyttä, maltoin heti mieleni. Hän piti Jim'iä ilmiönä, jota ei voi välttää tässä maailmassa.

»Niin paljon kuin annetaan», sanoi hän Nikkilän emännälle, kun tämä kysyi, paljonko kyynärä maksaa. Kiirein askelin ja hyvässä toivossa astui Elsa kaupungille. Hän ei tuntenut siellä juuri muita kuin Montinin. Sinne hän ei viitsinyt mennä, vaan päätti käydä muissa taloissa, missä sattui. Komeimpia hän kuitenkin katseli.

Minä huusin silloin pois menevälle: Paljonko kello on? Viisi lyönyt. Minä olin siis kävellyt täyttä seitsemän tiimaa; olisin ollut taikamainen, niin olisinpa uskonut itseni metsänemännältä olleeksi vietellyn. No hyvä! Minä olin nyt oikealla tiellä ja vaelsin ylöspäin mäkeä Heljemyllylle. Mylly-äite, nimittäin Heljenukon edellinen vaimo, kohteli minua hyvin ja antoi minulle kuivat vaatteet.

»Huono heinävuosi, niinkö se rouva sanoi?» »Niin sanoi.» »Yhy. No mitä sinä siihen?» »En minä mitään, ajattelin vain, että paremminhan ne herrasväki tietää.» »Joo, nehän tietää. No paljonko se lupasi?» »Kuusikymmentä viisi markkaa.» »Kokonaan!» »Niin, jos lehmä on niin hyvä kuin minä sanoin, vaan pitää maksaa kymmenen markkaa takaisin, jos ei ole niin hyvä.

Vai niin pian muuttuu ääni kellossa. Niin muuttuu. Sanokoot miksi sanovat, mutta minä sanon, että te olette ison talon isäntä ettekä vain paljas Kentän Mooses. Kävin äsken teidän sikatarhassanne ja sen sanon, että lähellä ei ole sellaista toista, ja nyt olen nähnyt teidän karjanne. Olisi soma tietää, paljonko tuo karja yksinään antaa tuloja, puheli rovasti isännän jäljessä kävellessään.

Tulen tänään kello viiden aikaan nostamaan rahat, jotka perimäni velkakirjan mukaan olette velkapää minulle heti maksamaan. Kunnioituksella Antti Tuovila." OLLINEN. Siinä kuulit nyt! AINA. Paljonko olet hänelle velkaa? OLLINEN. 10,000 markkaa. AINA. Niin paljon; ja et ole minulle siitä koskaan hiiskunut mitään! OLLINEN. Niin!

Päivän Sana

juoksijaansa

Muut Etsivät