Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Paljonko valoa päästät Läpi luusi ja lihasi? Onko tiesi sulle selvä? Etkö harhaten hapuile? Vaihdat muotoja moniksi Itsesi kivetä ensin Taikka vaihetu valoksi Sitten Usvatarta syytä! V
ROUVA LINDEMAN. Ettei Fannylta ole kielletty mitään milloinkaan ROUVA PENTTINEN. Niin, niin: ei ole kielletty mitään milloinkaan. Silmäteräni olisin hänelle antanut, jos hän sitä olisi vaatinut. Ja nyt hän yhtäkaikki meidät jätti PENTTINEN. Ei jättänyt, ei. Takaisin tulee ja minä minä annan hänelle heti rahat uuteen leninkiin. Valmiiksi otan jo rahat kukkarostani. Paljonko siihen tarvitaan?
En koskaan! Olkoon Andrei Kosminin poika hän on myöskin minun poikani, orjan poika. *Audotja, Roponen, Juhana ja Andrei.* Roponen. Mitä teitte hänelle? Juhana. Paljonko sille tarvitaan? Minä rupesin vähän pilaa tekemään; hän tuosta suuttui ja käski minut viedä arestiin. Mutta kun Matti rupesi sitä estämään, tarttuivatkin häneen. Roponen. Hänen kanssaan pitää olla varovainen.
Voi kuinka paljon kuullut. Voi minua poloista. Ymmärsitkö vieraitten puhetta. Olihan niissä suomalaisia Viipurin puolelta. Oli siellä veljenikin. Kolmenkymmenen vuoden perästä tunsimme toisemme. Rauhan jälkeen jäi hän sinne ja minä tänne. Mitä tahtoi kasakka. Miksi otti sinut kiinni? Luulivat, että tiesin paljonko väkeä täällä oli ja paljonko vielä odotettiin. Voi voi!
Mikko ajatteli: »Laiskoja syötetään tyhjän päälle», ja johtui siitä kyselemään, että missä Valee on, kun ei työmaalla näy? Suutari tiesi tämän menneen kylässä käymään. Mikon ajatus jatkui: »Luottamusmiehiä ollaan ja pitkin kyliä vaan kuletaan piiputellen ja loritellen...» »Paljonko jauhoja te nyt saatte päivässä?» »Puolen naulaa.» »No elääkö sillä?»
"Paljonko rahaa sait, Copperfield?" kysyi hän, kävellen vieressäni, kun hän oli suorittanut asiani näillä sanoilla. Minä sanoin hänelle: seitsemän shillingiä. "Sinun olisi parempi antaa ne minun talteeni", lausui hän. "Sinä saat ainakin antaa, jos tahdot. Sinun ei tarvitse, jollet tahdo".
Kuulkeepas, kapteeni, eikö teilloo viinoo? Eijoo viinoo. No entäs konjakkia? Konjakkia on... Paljonko sitä putel maksaa... Ei anneta putelittain, vaan ryyppy maksaa 25 penniä. Otetaanko myö? No antoo tänne!
En tiedä ehkä oli. PASTORI. Noh mitä nyt? Kun itse saisit mennä ostamaan? Ja valita oikein mieleistäsi? Mamman ei tarvitsi edes tietää koko asiasta saisit tehdä ihan oman pääsi mukaan. MAIJU. Ihan oman pääni mukaan ? PASTORI. Niin, ihan oman pääsi mukaan. Ostat vaan hyvää, kestävää kangasta. Paljonko siihen tarvitaan? Riittääkö viisikymmentä markkaa? Pannaan kymmenen lisää varmuuden vuoksi.
"Ja hyvin halpaan hintaan. Pari hyvää sanaa vaan. Paljonko kokonainen karpio semmoisia maksaa? Minäkin mielelläni niitä ostaisin". "Tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun minä teiltä mitään pyydän". "Ja minä olen ensimmäisen ja viimeisen kerran teiltä mitään kieltänyt". "Hyvästi, herra Lents!" "Samalla tapaa, herra Pilgrim!" Tultuansa oven suuhun kääntyi Pilgrim vielä takasin.
Menivät ulos, kävivät puutarhan aidan luo ja katselivat siihen nojautuen järvelle päin, jossa saaret olivat kuin kohonneet korkeammiksi, haaveellisiksi... Mutta nyt meidän täytyy mennä, sanoi Elli, paljonko kello jo on? Kohta kaksi. Kuinka aika kuluu! Huomenna täytyy olla järkevämpi. Mutta yhtä kauan he istuivat huomennakin. Elli oli tullut avonaiseksi ja iloiseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät