Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
RICHARD. Ei päivä tahdo tänään paistaa: Karsaana taivas vaanii joukkojamme. Pois tahtoisin nuo kastehelmet maasta. Ei tänään paista! Yhtä hyvin koskee Se Richmondiin kuin minuun: sama taivas, Jok' uhkaa mua, karsaa myöskin häntä. NORFOLK. Aseisiin! Vihamies jo kentäll' öyhkää. RICHARD. Ravakat liikkeet! Kuntoon ratsuni! Stanleylle sana, että yhtyy meihin.
Hän ei paista narreihin; heijastus tekisi hänelle pahaa. CLOTEN. Tulkaa mukaan huoneeseeni. Voi, ettei tässä vahinkoa tullut! Sitä en minä toivoisi, paitse jos aasi olisi kaatunut, joka ei ole suuri vahinko. CLOTEN. Tuletteko mukaan? 1 YLIMYS. Seuraan teidän ylhäisyyttänne. CLOTEN. Ei, kaikki yhdessä joukossa. 2 YLIMYS. No niin, herra prinssi. Neljäs kohtaus. Huone Cymbelinen hovilinnassa.
Mutta jos kuolevainen silmäsi silloin huikeneisikin, niin ettet näkisi kättäsi pitemmälle pimeydessä, muista kuitenkin, Olavi: aurinko paistaa aina, vaikka pilvet voivat sen valon usein meiltä piirittää. OLAVI: Minulle ei se enää paista milloinkaan. Enkä minä enää koskaan voi ajatella häntä häpeästä punastumatta. MAUNU TAVAST: Ketä?
Ei simaa sellaista kukaan maista, Sellaist' ei kakkua kukaan paista, Ei nälkää sellaista tunne kai, Kuin Vapunpäivänä Vilho sai. Oli kerran lapsi pyhässä maassa, siinä seudussa, jota sanotaan Galileaksi, jossa Jesus itse oli asunut ja elänyt lapsuutensa ajan. Se oli pieni lapsi, mutta ei kukaan tiedä, kuinka vanha se oli, ehkä kolme tai neljä vuotta.
Kadun alapuolella ovat talot niin alhaalla, että vaan ylimmät ikkunat pilkistävät sen reunan yli. Niillä on takapuoli kadulle päin, talojen ja kadun välillä on syvä kuilu, ja sen pohjalta kohoaa mahtavia puita, jotka vaan ylimmillä oksillaan varjostavat katua. Siellä täällä lähtee pääkadusta hämäriä solia, joihin aurinko ei koskaan paista. Siellä eletään aivan ujostelematta.
Kera ruusuin ma kuiskin, lounainen leyhkii, sävel soi satakielten myrtistömaista. Sulo huulia suutele, huulet kun hehkuu; pian syys on, ja enää et naurata naista! Elo huone on: sisään ja ulos vie ukset, mut paluutiellesi päivä ei paista. Pyhä Hafiz, sä mistäpä sait nämä aatteet? Shach Mansurin puistoista mainehikkaista! HYV
Se on häpeällinen asia, ettei mailma huoli tästä eikä kiitä Häntä siitä, vaikka se joka päivä näkee edessänsä niin lukemattomia Hänen hyviä töitänsä; se ansaitsee kiittämättömyytensä vuoksi, ettei aurinko silmänräpäystäkään paista enää eikä ruoho kasva; eikä Hän kuitenkaan lakkaa hetkeksikään meitä rakastamasta ja hyvää meille tekemästä.
Sigrid luisteli siinä melkein hänen ohitsensa eikä huomannut häntä. Elli ihastui ja aikoi huutaa hänelle, mutta sitten ei kuitenkaan huutanut. Ja kun Sigrid vähän ajan päistä taas tuli ja vielä likemmitse, niin ajatteli Elli, että hän ei huuda ... ei, vaikka mikä tulisi, koska ei Sigridkään häntä huomaa. Hän rupesi laskemaan luisua, mutta silmillään hän yhä seurasi Sigridiä.
No, mitä kuuluukaan nyt minun pastorilleni? pääsi aivan kuin tahtomattaan hänen huuliltaan. Pastori hymyili hänelle ystävällisesti: Rakas Gustava mamselli, sanoi hän matalalla soinnukkaalla äänellään päivä ei paista aina, toisinaan sallii Jumala sen peittyä pilviin, mutta hänen armonsa aurinko ei laske milloinkaan.
Sen siasta panemma tähän näytteeksi eräitä muukalaiskansain lauluja, joille kuitenki sitä ennen olemma kokeneet suomalaisen puvun antaa. Seuraavalla tavalla sanotaan Lappalaisen matkalla armahansa luoksi laulaneen . Paista päivä, armas päivä, Paista päälle Orra lammin, Että kultani näkisin Orra lammin laitehella.
Päivän Sana
Muut Etsivät