Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Kokemuksesta vakaantuneena minun kuuliaisuudestani teidän tahdollenne, ja alamaisuudestani teidän luonteellenne, ja himoillenne, ei teidän olisi pitänyt syöstä luotanne naista, joka rakastaa teitä ijäti. En voi käsittää, kuinka te voitte olla punastumatta, ei minun tähteni, vaan itsenne tähden, että voitte alentaa itsenne halpaan petokseen! Suuri Jumala!

Hänen entinen elämänsä oli mennyt poikki eikä mikään uusi vielä hänen mielessään kangastanut. Sen hän kuitenkin nyt jo tunsi sydämessään, ettei hän enää koskaan voisi katsoa Heikkiä silmiin häpeästä punastumatta. Kuinka hän milloinkaan voisi morsiuskruunu päässä polvistua hänen kanssaan vihkipallille? Siitä ei tullut mikään hauska matka Jaanalle. Kevät oli.

Hänet näin minä kuukaus sitten Tromsöössä, hän oli tullut vanhaksi mieheksi. Andreas! Sittenkun hän minut hylkäsi, olen minä elänyt kunniallist' elämää: minä ajattelin sinua. Minä monessa maass' olen elänyt suuressa köyhyydessä, mutt' olen kuitenkin aina kunnialla henkeni elättänyt, häpeämättä ja punastumatta mitään tekoani. Tänne nyt olen hiihdellyt ain' ikävöiden sinua."

Punastumatta silloin raivattiin tiensä elämän mukavuuksiin naisten avulla. Ne naiset, jotka olivat ainoastaan kauniita, antoivat kauneutensa, ja siitäpä epäilemättä johtuukin sananparsi, että kaunein tyttö maailmassa ei voi lahjoittaa muuta kuin mitä hänellä on.

Vapaaherra Lothar von Claudiuksen laillisina perillisinä, herttuallisen perheen sivuhaarana astuivat veli ja sisar alas niitä rappuja, joita Charlotte epätoivossa ja tuskastuneena äsken astui ylös. Päivän selkeä oli nyt se arvoitus minullekin mutta kuinka oli herra Claudiuksen mahdollista punastumatta ja vakavasti kieltää totuutta?

Kauneinkin neito olisi voinut Santtua suudella keskelle suuta vähintäkään punastumatta. Eikä kukaan voinut aavistaa sitä valtavaa rakkautta, jota tunsi rinnassaan tämä nuorukainen, joka oli ruvennut juristiksi esikuvanaan Runebergin »Maaherra». Hän osasi Romeon ja Julian kannesta kanteen. Hän oli Romeo! Julioita oli ollut monta, vaan aina oli joku sattunut ja ehtinyt hänen tielleen.

Tänä iltana olet sinä aivan punastumatta uskaltanut valhetella minulle; sanot olleesi kylällä, mutta siellä et ole ollut, etkä sinne voi mennäkkään, sillä itsekkäisyydessäsi olet jo ennättänyt loukata siellä kaikkia ja he mittaavat sinulle aivan samalla mitalla; mitä kaloja olet onkinut, niitä nyt saat".

"Löytänyt tytön, johon olet korviasi myöten rakastunut? Tuommoisia sinä rohkenet puhua minulle vähääkään punastumatta ja häpeämättä, vaikka sinulla on entinen laillinen vaimo!... Johan sinä menet nyt kaikkien säädyllisyyden rajojen yli!" pauhasin suuttuneena. "Eihän sydämen tunteilla olekaan mitään säädyllisyyden rajoja," puolusteli hän. "On, on!

Sitten kumartui hän ottaakseen hiukan vettä käteensä; mutta rantaäyräs oli korkea, Babet oli vähällä luistaa jokeen ja hänen täytyi pitää ruohosta kiinni. Minua väristytti. Nousin äkkiä ylös ja juoksin epäilemättä, punastumatta tytön luokse. Hän katsoi minuun peljästyneenä, mutta hymyili sitten.

Oi kuinka nuo mustat viikset sinua pukevat! huudahtaa Agnes ihastuneena valkotukkaiselle Ellenille. Kuule, nosta housunlahkeitani vähän ylemmäs, ne vetävät maata, hyi ja minä kun olin luullut olevani ainakin yhtä pitkä kuin hän. Mutta miten kehtaamme koko huomispäivän olla yhdessä herra Freymannin kanssa? huomautti Bertta hiukan arasti. Minä ainakaan en voi olla punastumatta, kun hänet kohtaan.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät