Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Sitten saivat nuoret ylioppilaat väistyä omiin huoneisiinsa, joissa neiti Planchette heidät otti riemunkyynelin vastaan sekä huudahtaen: Neiti-parat, kuinka se mahtoi olla tuskallista! Eikö mitä, vastasi Agnes jo täydellisesti tyyntyneenä. Veli Bernhardhan käyttäytyi niin hiton hienosti. Niin kyllä, myönsi Bertta.
Mutta uhkamielisenä, voimaansa ja taitoonsa luottaen astui hän sitte paljain miekoin vastustajansa eteen, jonka kohtalo nyt, niinkuin hän toivoi, oli hänen kädessänsä; hän oli iloissaan, kun edes sai kostaa Fredrikille, vaikka kyllä Bertta oli nyt häneltä ainiaaksi kadonnut. Ylimäisen taistelutuomarin merkistä alkoi ottelu.
Koko ruumis vapisevana ja kuitenkin kauhusta ikäänkuin jäykistyneenä oli rikoksellinen kuullut tytön hirveän syytöksen mutta sanaakaan ei hän saanut vastatuksi. Silloin nousi onneton Bertta miehen vierestä, joka oli häntäkin niin kavalasti pettänyt, ja tuskasta valittaen pakeni sen sydämmen luo, joka yksin ei voinut häntä pettää uskollisen äidin sydämmen turviin.
Genoveeva ei tuntenut nuorta tyttöä, mutta toiset ritarinaiset sanoivat hänelle, että tämä oli Bertta, sama hyvä tyttö, joka oli käynyt häntä vankilassa tervehtimässä, ja joka silloin ei ollut vielä neljäntoistavuotiaskaan. »Jalo rouva», he sanoivat, »tämä oli ainoa, joka häpeässänne ja kurjuudessanne piti teistä huolta.
Mitä oli hänestä Bertta sen autuuden rinnalla, joka häntä odotti Esterin sylissä? Väkisin karkoitti hän mielestänsä Bertta-raukan muiston; nykyistä viehättävää lemmittyänsä tahtoi hän vaan ajatella ainoastaan häntä rakastaa, rakastaa äärettömästi ja olla hänen rakastettunsa. Mitä hän siitä huoli, että Ester oli juutalaistyttö että hän kuului tuohon niin halveksittuun kansaan?
Tässä asuu, kas hän ei ole sulkenut oveaan, vastasi Planchette, pysähtyen sulkemaan oven. Ai sinä pieni, hieno, nätti pariisilainen, virkkoi Bertta ja heitti lentomuiskun nuoren herran huonetta kohti. Ah, jospa olisimme hänen vaatteissaan tänään, huokasi Ellen. Minusta tuntuu, että olisin voittamaton ylioppilaana. Edit, eikö mennä sisään, katsomaan tuon nuoren herran matkavarustuksia?
Jo lapsina olivat he olleet leikkikumppanit, ja myöhemmin, kun suloinen Bertta lapsesta varttui immeksi ja Fredrik kasvoi pojasta nuorukaiseksi, huomasivat isät, miten lasten keskinäinen ystävyys kehittyi rakkaudeksi.
Katuen tahtoi hän langeta hänen jalkainsa juureen, suudella pois noiden lempeäin kyyhkyläissilmien kyyneleet ja vast'edes horjumattomalla rakkaudella palkita surut ja äärettömät tuskat, joita Bertta oli hänen tähtensä kärsinyt koko elämänsä kestävällä rakkaudella ja uskollisuudella päätti hän poistaa uskottomuutensa! Niin, hänen täytyi lähteä Bertan luo!
Mutta vähää ennen, kuin Fredrik nousi hevosensa selkään, lähetti urho-vanhus hänelle miekan, jota hän itse oli ennen käyttänyt pyhässä maassa ja Italiassa; vaan itse ei hän tullut näkyviin. Bertta, lempivä morsian, tuskastui myöskin sanomattomasti kuullessaan Fredrikiltä erosanoman, mutta hän oli saksalainen neiti ja tajusi täydelleen sulhonsa tunteet.
Oi kuinka nuo mustat viikset sinua pukevat! huudahtaa Agnes ihastuneena valkotukkaiselle Ellenille. Kuule, nosta housunlahkeitani vähän ylemmäs, ne vetävät maata, hyi ja minä kun olin luullut olevani ainakin yhtä pitkä kuin hän. Mutta miten kehtaamme koko huomispäivän olla yhdessä herra Freymannin kanssa? huomautti Bertta hiukan arasti. Minä ainakaan en voi olla punastumatta, kun hänet kohtaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät