Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Minä tahdon koettaa taitoasi tiedäthän koko asianlaidan kaunista minun tekoni oikein koreaksi isäni silmissä". Dwining kävi istumaan, ja oli muutamien minuuttien jälkeen saanut valmiiksi kirjeen, jonka hän antoi ritari Ramornylle. "No kas, onpas sua tosiaankin paholainen nyt auttanut, Dwining", ihmetteli Ramorny. "Kuulkaas vaan, armollinen herra. 'Arvoisa isäni ja kuninkaani!
»Onpas kummallista», sanoi suutari Pikilanka, »nähdä tällaista menoa, sanon, keskellä Alt-Strelitzin katua.» »Ja vieraita ihmisiä päälle päätteeksi», sanoi läkkiseppä Peltinen, »soveltuuko tämmöinen täällä?» »Ei», sanoi puuseppä Höylänen. »Kun me silloin tällöin annamme toisillemme muutamia kolauksia kaikessa ystävyydessä, niin on meillä siihen kaupungin porvareina täysi oikeus.»
Tuolla vuoren kukkulalla lyövät ne nytkin kättä toisilleen. OLAVI: Niinkö? Sinne meidän täytyy soutaa, Elina. Myös sinun poskesi ovat punertuneet. ELINA: Eihän... Niin, se on aamurusko, joka jo tunkee ruutujen lävitse. OLAVI: Ja sinun silmäsi kimaltavat niin kummallisesti... Syytätkö siitäkin nousevaa aurinkoa? Onko se aamukastetta, Elina? OLAVI: Onpas. Sinä olet itkenyt, Elina? ELINA: Ei, ei.
»Niin onpas, näet, tääkin viisaus ... kipperä kalu, kun se milloin ... toisin puolin pyllähtää», ihmetteli ja siunaili eräs mies ja samaa ihmeellistä viisaus-asiaa mietiksivät muutkin.
Kas kuin kenttä viliseepi! Kultakuori aukeaa, Siin' on vastatulijata, Orjaa uutta loppumata, Satamäärin saapuvaa. Joukot niin Viedään Grotten rattaisiin. Siin' on järjestyksen henki, Häiriöt' ei kärsitä, Ruuan jakaa voutirenki Grotten herkkupöydässä. Ensin astuu pikkulasta, Uhripapin saattamaa Tankoihinsa, sitten vasta Vaimot, sitten miehet saa. Onpas vilinätä kyllä!
Te olette pyytäneet tunnustusta; jos tahdotte olla lääkitsijänä, niin täytyy teidän tuntea kipuakin; onpas ollut hetkiä, jolloin olen arvellut, että te johonkin määrään olette syypää onnettomuuteeni. Sentähden ilmoitan tänä iltana kaikki". "Minä syypää!" kertoi upseeri, kovasti hämmästyen. "Niin, juuri te!
Ja tämä utra hirtehinen kiittäköön luojaansa, jos hän vielä itse voi nähdä itsensä riippumassa. JETTER. Onpas sillä liukas kieli. RAKENNUSMESTARI. Kärpästen kanssa tuo tuommoinen saattaa käydä päinsä. Vaan ampijaiset he pilkkaavat teidän hämähäkin-verkkoanne. VANSEN. Sitä myöten, mitä lajia hämähäkit ovat.
Kunpahan näkisit minut ratsun selässä! Silloin minä vasta komealta näytän. Maiju. Näinhän viime sunnuntaina, kun se korkea-arvoinen sotaherra ajoi ohitsesi Eläintarhan tiellä ja hän nyökkäsi sinun kohdallasi. Hellonen. Tietysti hän kumarsi minulle. Maiju. Onko se mahdollista?... Hellonen. Tai sitten minun hevoselleni ... sen nimi on Helga. Maiju. Onpas sillä komea nimi! Hellonen.
Kauhea ajatus iski mieleeni: mitähän jos hän on rosvojen käsissä... Sydämmeni säpsähti... Minä purskahdin katkeraan itkuun ja lausuin kovasti armaani nimen... Samassa kuului kahinaa, ja kaapin takaa tuli esille Palashka, kalpeana ja vavisten. "Voi Pietari Andreitsh!" sanoi hän; lyöden kätensä yhteen. "Onpas tämä kauhun päivä!" "Missä Maria Ivanovna?" kysäsin kärsimättömästi.
»Onpas tämä vasta hullua», sanoi Swart, »noin vain ilman muuta riisua hevoset valjaista. Minä vain en osaa tätä käsittää!» »Mitä hiisiä!» huudahti Kalle Witt, »missäs eväskorit ovat?» »Poika, oletko sinä tullut hulluksi?» sanoi Swart. »Mihinkäs ne nyt olisivat joutuneet?» Swart meni vankkurien luo, mutta eipä hänkään nähnyt koreja. »Ei, nyt on taas paha merrassa! Nekin ovat poissa.»
Päivän Sana
Muut Etsivät