United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Ohoh, onpas taas Malcolm Puhdastapainen noussut uudestaan tässä jälkeisessään!" sanoi Ramorny. "Olkaa niin hyvä, arvokas herra, ja lopettakaa kokkapuheenne, taikka myös laskekaa niitä jostain toisesta aineesta. Nyt on päivällisen aika, luulisin ma; minä olisin teille siis hyvin kiitollinen, jos käskisitte ruoan pöydälle".

Annappas tulla vaan. Onpas siellä kuumaa, onpas siellä kuumaa! Sillä lailla, sinä vekama-veljeni! LAURI. Ottaa kynsiin. JUHANI. Saakootpa kynnet kyytinsä myös. AAPO. Herkene jo heittämästä, poika; onpa muutoin tiemme täältä ulos joka miehen. EERO. Kiittäkäämme häntä vähän vielä, ja olemmepa kartena pian.

Mikä sinulla on vaivana? En ole terve enkä sairas, ei minulla ole muuta sanottavaa vaivaa, kuin että pää on tohjona. En ole kuuteen viikkoon hetkeäkään kelpo tapaan nukkunut. Kuuteen viikkoon? Onpas henki sitkeässä! huudahti Ville. Niin... Nyt sitten välikäräjäin en ole nukkunut silmäni täyttä. Miten se on mahdollista? On täytynyt olla mahdollista, kun ei ole saanut unta.

Ja rannalla seisova väkijoukko seurasi silmillään sen pienimpiäkin toimia kuin elävän olennon ja otti täydestä sydämestään osaa hänen kaikkiin tunteisiinsa. Se on poika se! kuului ihmettelevä ääni väkijoukosta. Aina ensimmäinen jäitä murtamaan! Onpas saanut naarmuja kokkaansa... Vaan tämä se ei siitä huoli! Suhhuhhuhuu! Kuuletteko, kuinka huokuu! Hengästyyhän sitä semmoisen matkan juostuaan!

Ja miehetkin remahtavat nauramaan, että metsä raikuu: 'Onpas se näppärä! Sitte minä jo tulenkin sinun luoksesi ja me hiihdämme taas eteenpäin. Mutta sinä alat ihan tosissasi ottaa minua tiukalle, että mitä se semmoinen kujeilu? Tämähän on ihan hassua! Minun on helppo vastata, että etkö itse nähnyt millaisen ilon se miehissä synnytti.

"Riitaannuimme vaan ja kovastikin Pietari Andreitshin kanssa". "Mistä asiasta?" "Joutavasta; laulusta vaan, Vasilisa Jegorovna". "No onpas syytä! Laulusta!... Mitenkäs se tapahtui?..." "Näin se tapahtui: Pietari Andreitsh oli tuonoin sepittänyt runon ja rupesi tänään laulamaan sitä minulle, minä sitä vastoin aloin vetää omaa lauluani: Kapteenin tyttö, kapteenin tyttö!

Jotkut antoivat lääkkeitä; ne eivät tehonneet ... vaan olivat huumausaineita, jotka kasasivat yhä uutta myrkkyä Sakriksen ruumiiseen. Taikka pitivät he tarpeellisena, että Sakris olisi lähtenyt kesällä kylpylaitoksiin itseään hoitamaan. Tosiaan ... onpas sekin neuvoja apu!

"Hän on kaukana jäljessä päin", arveli Pekka itsekseen, "eikä kuule huutoa suksien kahinalta. Kyllä hän tänne osaa, kun seuraa jälkiä. Parasta lienee, kun nyljen kontion niin kauan kuin se vielä on lämmin", jatkoi hän yksinpakinaansa, ja sitten hän ryhtyi karhua nylkemään. "Onpas tämä oiva otus. Missäs sait sen eteesi. Rakki? Mutta miksi ei Antti tule? Ohoi, Antti!" Ei kuulunut mitään vastausta.

Kyllä, sillä poliisimestari pahotteli sitä aamulla, mutta ei sanonut voineensa sille mitään, kun kuvernööri oli niin määrännyt. No onpas se poliisimestarikin koko ämmälauri! Ja pitivät sitä aluksi hyvänäkin miehenä. Mutta jouduitteko vielä lääninvankilassa Enehjelmin kanssa tekemisiin? No jo toki. Sehän kävi siellä myötäänsä.

Katri läksi ulos. "Vai niin, armollinen herra jokos teille tuli niin pian ero Perth'in kaupungin Kaunottaresta? Onpas se, tosiaan, ikivoittajan häilyväisyyttä!" "Tässä ei ole mitään puhetta voitosta eikä tappiosta", vastasi prinssi kuivakiskoisesti. "Tää tyttö ei minua rakasta, enkä minäkään rakasta häntä kylliksi, vaivatakseni itseäni hänen vastahakoisuutensa voittamisella".