United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Vain yöksi kahlehdittiin minut molempien goottitoverieni kanssa pajan alasimeen. "Olisin voinut hyvin paeta päivällä. "Mutta en paennut. "Myrtia pidätti minua. "Suurin onneni oli saada nähdä häntä ja puhua hänen kanssaan. "Hän tulikin usein pajaan tilaamaan taide-esineitä ja koruja, korjauttamaan entisiä tai vain katselemaan työntekoa tai kuuntelemaan lauluani ja harpunsoittoani.
"Riitaannuimme vaan ja kovastikin Pietari Andreitshin kanssa". "Mistä asiasta?" "Joutavasta; laulusta vaan, Vasilisa Jegorovna". "No onpas syytä! Laulusta!... Mitenkäs se tapahtui?..." "Näin se tapahtui: Pietari Andreitsh oli tuonoin sepittänyt runon ja rupesi tänään laulamaan sitä minulle, minä sitä vastoin aloin vetää omaa lauluani: Kapteenin tyttö, kapteenin tyttö!
"Vai tahdotte te muka, että teidät pitäisi panna lukon taakse muutamien vaivaisten rilli-rallatusten tähden?" "Herra! Te olette häijympi kuin mitä luulinkaan. Te tahdotte minun kuuluisuuttani minulta ryöstää. Ennemmin pankaa lukon taakse, vaan älkää sanoko lauluani rilli-rallatukseksi!" Upseeri kutsui vahdit. Itsensä-ilmoittaja riemastui.
Kiitos Jumalan, että vaan olen talonpojan renki, eikä muuta miehellä kuin palkka, korpraalius, tyttö ja vapaus. Nyt on elon aika parhaillaan. Tahdotko kuulla lauluani? No, laulahan sitten, mutta reipas se olla pitää! Kymmenes kohtaus. Miss' amiraali? Hänen luokseen tahdon!
Koko avioliittomme ajan olet valehdellut minulle..." "Vannomalla vakuutan, että hän on vieras minulle ... hän ihailee lauluani ... hän ... piti ehkä vähän ulkonäöstäni ... mutta hän ei merkitse minulle sen enempää... Olen ehkä haaveksinut hieman ... me lauloimme yhdessä ... kerran on hän suudellut kättäni ... siinä kaikki.
Ett'en liialla lorulla Virttä pitkäksi venytä, Lamahuta lauluani, Päästän virteni välehen, Annan lopun aikanansa; Mahan mainita sanalla Hänen valtavanhemmasta: Se oli ukko ulkomaalta, Kova korpraali soassa, Tähen täyen miehuutensa Kahen kantama ritarin, Jotka Kalle kaunistaapi, Poika puhtaana pitääpi. Vasta vanhalla ijällä, Kuuenkymmenen kohalla, Juohtui mielehen minulle. Kuinka puustavit puhuvat.
Turhaan Tigellinus selitti, ettei entisten legionien kapinoissa ollut johtajaa, mutta että tämän kapinan etunenässä seisoi mies, joka oli vanhaa aquitanialaista kuningassukua ja oivallinen ja tottunut soturi. »Täällä vastasi Nero kuuntelevat minua kreikkalaiset, ainoat, jotka osaavat kuunnella lauluani ja jotka ovat sen arvoiset.» Hän huomautti, että taide ja kunnia ovat hänen ensimäinen päämääränsä.
Kun sinä laulat, niin oikein sydämelle käypi. Annahan nyt kuulla suloista lauluasi, että rintani riemastuisi." Korppi, tämän kuultuaan, arveli: "Ei se minua syyttä noin kiittäne. Kuulkoon siis lauluani!" Nyt aukasi se suunsa ja alkoi rääkyä parhaansa mukaan. Mutta silloinpa putosi saalis sen suusta.