Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. syyskuuta 2025
Kuin pimeään koko maan raju peittää pieksävä myrsky aikaan syksyiseen, kun sankimmat sadevirrat viskoo Zeus, vihall' ihmisien kataluuksia vitsoin, kun lain vääntäen tuomitsee käräjillä he väärin, polkien oikeutt', unhottain ikivaltojen koston; kaikkipa tulvillaan joet vuolaat juoksevat silloin, ouruten uurtaa veet ylt'ympäri kumpua monta, jyrkänteelt' alas viskautuu meren vaahtisen helmaan pauhuin valtaisin, monet ihmistyöt tuhoellen: noin kumu suur' oli, kun hevot karkkosi iliolaisten.
Toisess' armaat häät, ilojuhlat juur' oli: soihduin morsio saatettiin läpi kaupungin, heleästi 492 helkkyi ilmoihin häälaulu, ja jäi talo taaton; nuoret kiepuen karkelivat, kisatanterehella huilut pauhaten soi, kitaratkin; kaikk' ovihinsa karkasi ihmeissään, ihaellen naapurinaiset. Vaan torill' oikeutt' istuttiin, väki kooll' oli taaja. Hengensakkopa siell' oli riitana.
Eikö Andrélla jo lapsuudest' ollut vakaa tunto siitä, että kaikki oli hänen tähtensä? Samoin kuin Lamik Rikkut oli runoilijakin jumala, jota tuomitsemaan ei kenelläkään oikeutt' ollut. Täss' oli hengellinen sukulaisuus molempien fanttasiioissa: ne lensivät taivaasen. Ens hetkenä seisoi André kivellä korkeammalla polvillaan olevata joukkoa. Varo sinuas, varo sinuas, runoilija!
Suru turhaa ois. Jumal', armoas hällen suo! Ja kaikille kristityille sieluille; sitä Jumalalta rukoilen. Herran rauhaan! LAERTES. Ah, tuota näittekö? Oi, Herra taivaan! KUNINGAS. Laertes, surus kanssa haastaa tahdon, Sit' oikeutt' älä kiellä multa. Mene, Valitse jotkut parhaist' ystävistäs, He kuulkoot riitamme ja ratkaiskoot sen.
Te, Publius ja Sempronius, toimeen käykää: Kuokalla kaivakaa ja lapiolla, Maan sisus-uumenihin tunkekaa Ja, tultuanne Pluton valtakuntaan, Tää pyyntökirja hälle antakaa Ja sanokaa, ett' oikeutt', apua Andronicus hält' anoo, vanhus, jolta Sydämmen särki kiittämätön Rooma. Ah, Rooma! Niin, tein onnettomaks sun, Kun kansan äänet siirsin tuohon mieheen, Jok' ilkeästi nyt mua kiduttaa.
Teidän, langot, tulee Hapaanne heittää, meret pohjustaa; Vedestä ehkä hänet löydätte; Ei, siell' ei oikeutt' enempää kuin maalla!
Päivän Sana
Muut Etsivät