Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Ja mies niin kurjasti tehdä voi! LIISU. Vaan kurja hän, jos miehen saa! Hääkruunun pojat tallajaa, Hänen tielleen neidot silppuja sirottaa. MARGAREETA. Jos ennen eksyi tyttö kurja, Kuink' olin moittimaan ma hurja! En sanoja luullut löytäväni Ma toisen syntiä sättiessäni; Mik' oli mustaa muutoinkin Ma mustemmaksi mustasin. Kopeilin silmiä ristiten, Nyt itse ollen saastainen.
Luulin että se oli lentänyt matkoihinsa ja kuljeskelin kolmen tunnin aikaa sitä tapaamassa. Kun tulen kotia, istuu se taas ihan levollisna katolla. Jos ihminen olisi taika-uskoinen, niin voisi kyllä pelästyä tämmöisestä! No niin! voisi melkein uskoa että vuoren "onnelliset neidot" tekevät minulle koiran kuria.
Wappu värisi vilusta. Tämä oli Murzoll'in jää-linnan esikartano, josta niin monta tarua kerrottiin alhaalla laaksossa ja jossa vuoren "onnelliset neidot" asuvat; niistä Luckard oli kertonut pikku Wapulle, lumituiskun ulkona raivotessa.
»Olen kyllä, jos sallitte minun puhua, kuninkaallinen majesteetti», vastasi Le Balafré. »Olen juuri tänä iltana tavannut Charlot rengin, jonka sukulaiseni lähetti kotiin Lüttich'istä tai jostain Lüttich'in piispan linnasta, mihin hän on saattanut Croyen neidot täydessä turvassa.»
Hän rupesi jo toivomaan että neidot olivat välttäneet vaaran, ja kasakoistakin istuivat jo muutamat hevostensa seljässä. Nyt astui yksi päällikön luo ja ilmoitti, että hän oli seurannut kaivatun kumppanin jälkiä ja löytänyt hänen ruumiinsa metsässä. Hurjia kirouksia kuului siinä melussa, joka nousi kasakka-parvessa.
Valkosilmäiset kukkaset kirpoilevat sielussa, kun katsoo neitoja. Vai polvistuisiko maahan, kun ne neidot hiljaismielisinä astuvat ohitse, ja suutelisi nöyränä heidän pukujensa valkoista lievettä? Onko puhdas nostamaan silmänsä niiden neitojen silmiin?
Olemmehan me vielä nykyään meidänkin aikoinamme kuulleet siitä, kuinka Amerikan Yhdysvaltain etelävaltioissa hienosti sivistyneet, hellätunteiset rouvat ja neidot, joiden sydän oli säälistä pakahtua, jos heidän lempikoiransa astui puikon jalkahansa, joiden silmät vettä tulvailivat liikuttavaa romaania lukiessa, kuitenkin kylmällä mielellä, kivenkovalla sydämellä määräsivät ja katselivat orjainsa ruoskimista veriin asti.
»Sen olen nähnyt hänen silmistään koko tämän viime tunnin aikana!» huudahti neiti Isabella laskien kätensä ristiin. »Pyhä Neitsyt, mikä meille nyt tulee osaksi?» »Ei mitään muuta toivoakseni, kuin mitä itse haluatte», vastasi Durward. »Ja nyt minun täytyy kysyä hyvät neidot, voitteko te minuun luottaa?» »Luottaako teihin?» vastasi Hameline kreivitär »tietysti! Mutta miksi niin kysytte?
Se oli runo Norjan historiasta... Ingeborgin ääni kuului selvästi. Ja kuningas Haraldin luona Oli Gerda kuin kukkainen, Ei naista käy ylpeämpää Täällä alla lehmusten. Ja sukua hän oli suurta, Ei valtaansa jakanut ois, Hän Hördin ja Holmrygin neidot Sai kuninkaan luota pois. Hän vaati Norjan kaiken Sopimmaisehen Oddehen, Kuninkaan kuningattarelle Koko miehen vaimollen.
»Kiitoksia, kyllä tulen halusta», vastasi Maissi. Hän puki nyt vain toiset vaatteet yllensä, ja sitte neidot läksivät iloisina kartanoon. Näpsä seisoi pihalla, liikkumatta katsellen Maissia, mutta tyttöjen ohitse mennessä hän sanoi itseksensä: »Muotonsa on yhtä suloinen nyt, kuin hänen lapsena ollessaankin, vaikka minulle ei hän enää ikänä kurkota käsiänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät