Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
He herjaavat verisesti Häntä anomalla, että Hän vääryyden ja väkivallan asiaa avittaisi. Mutta kuitenkin! Jos kaikesta asiasi oikeudesta huolimatta sattuisit sittenkin tappiolle joutumaan? Mahdotonta! Eikö tuollaista ole koskaan koko hallitusaikanasi tapahtunut? Kyllä. Kerran. Kuinka sen selität? Minä en mielelläni muistele sitä. Mutta se oli koettelemus, jonka Hän lähetti kansalleen.
OLIVIA. Ma hänt' en muistele; ja ennen tyhjä, Kuin mua täynnä, hänen muistins' olkoon! VIOLA. Muistollaan teidän hellää muistianne Juur' tulin virkistämään. OLIVIA. Anteeks suokaa, Hänestä teitä puhumasta kielsin, Mut jos on itsellänne toinen pyyntö, Niin ennen teidän suusta sitä kuulen Kuin sfeerein soitantoa. VIOLA. Rakas neiti, OLIVIA. Anteeksi suokaa!
Kreeta rupesi itse käymään Suutarilla, ja teki aina "tikusta asian", että sai vain tulla Ollia tapaamaan. Olli ei ollut hänestä tietävinäänkään. Mutta Kreeta kävi yhä rohkeammaksi. Hän tuli taas eräänä päivänä, ja teki itsensä aika lailla suloiseksi: "Ethän sinä, Olli, enään muistele sitä pientä pahaa, jonka silloin tein, kun meillä lakkasit kulkemasta?" "Muistan kyllä!"
Levon lempeän lapset ei muistele mua, mut kuitenkin, Kukkia, siunaan ma sua, jos tartunkin sauvaan ja viittaan; menen matkaani hattua heilauttain, kun säilyi mun sieluni vapaus ain, vähät muusta ma maan päällä piittaan.
Sinä uskallat tehdä tämän tunnustuksen! LEO. Siihen saattoi minun herra Anton, korkea impi. Mutta sanoohan toki tarina, että kerran laakson kaino kukkanen täällä lemmistyi korkeuden tähteen. LIINA. Haa, mitä korkeutta tarkoitan minä? Muista, että olen sinun kasvattanut. LEO. Mutta ettehän... LIINA. Vaiti! Ja muistele vielä vuosia välillämme ja anna iälle kunniansa. LEO. Oi te armas!
"Minua pahoittaa, että tulin jotakin sanoneeksi, joka on sen sytyttänyt", lausui Helena vähän surkuttelevaisesti. "Mutta häntä sinä et kuitenkaan saa vihata. Hän on minun uskollisin ja luopumattomin kumppanini." "Sinun tähtesi", sanoi Isaak, "minä tahtoisin heittää kaikki viat. Mutta, nämät sikseen, sinun ei tarvitse pelätä mitään. Lääkärin toimissani minä en koskaan omia tunteitani muistele.
Hyvä, ettei hän muistele muiden morsiamia, huomautti Paavo Kontio, kuten joku toinen ehkä olisi valmis hänen sijassaan tällä hetkellä tekemään. Onko hän kaunis muuten? Ei, vastasi Pajalan herra raskaasti. Mutta minä luulen, että hän on uskollinen luonteeltaan.
KERTTU. Muistele toki vähemmin minua kuin häntä, jonka kädessä minä ainoastaan olin välikappale, kehno ase. LIISA. Se päivä, koska, nauttiessani valkeutta, mä unohtaisin kiittää häntä, jonka armohelmasta onneni sain, se päivä tuokoon jälleen takasin sokeuteni synkeän yön. Sun nimeäs aina ylistää tahdon, hallitsija taivaan ja maan.
Itse hän ei tiedä: minnepäin? Itse hän ei tiedä: minne asti? Ei hän jää levähtämään mihinkään. Yhtä miestä on hän hakemassa, jota hän koko sydämestään rakasti, jonka tähden hän eli, jonka tähden hän on lakastunut, mutta joka ei ole häntä rakastanut, ei rakasta häntä nytkään jos on elossa ei muistele häntä tuolla toisessa maailmassa jos on kuollut.
"Voi rakas veljeni! Siinä on kyllä, kun olemme sinut saaneet jälleen lapsuuden kotiin, ja menneistä ajoista emme muistele milloinkaan; ne kätkemme unhotuksen synkkään hämärään. Koe nyt rauhoittaa itseäsi ja tunteitasi, sillä äiti on kohta täällä, ja kun hän näkee sinut tuossa mielen tilassa niin se ei tee hyvää hänen heikolle terveydellensä." Samassa astui Kasperin ja Annin äiti huoneesen.
Päivän Sana
Muut Etsivät