Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Vaikkakin katto oli niin matala, että miekkain kärjet piirsivät naarmuja siihen, taisteltiin siinä kuitenkin molemmin puolin yhtä suurella taidolla, vaikkei yhtä suurella onnella. Bertelsköldin miekka oli jo useamman kerran sattunut vastustajaan; Bjelke oli saanut jo kolme tai neljä pienempää haavaa, voimatta raapaista viholliseensa naarmuakaan.
Hänen ympärillään noiden neljän kostajan äänet, alppitorvien raikuna, miekkain kalske, tykkien jyske sekä tuhansien voiton- ja kuoleman-huudot ikäänkuin julistivat hänen tappiotansa. Viimeinen mahdollisuus oli hänellä enää jäljellä: paon mahdollisuus. Eikö sekin jo mahtanut olla myöhäistä?
"Hyvin hakattu haukka! Hyvin lensit, kotka!" kuului katselijajoukosta, kun he näkivät nämät urhotyöt, jotka vielä viimeisellä hetkellä näkyivät olevan muuttamaisillaan tappelun päätöstä. Mutta yht'-äkkiä kaikki huudot vaikenivat, ja nyt kuului ainoasti miekkain kalske niin hirveä, että olisi luullut koko taistelun alkaneen uudestaan tässä kahakassa Tammiston Torkil'in sekä Wynd'in Heikin välillä.
Ei itse hän ohjannut kulkuaan, vaan himot; kuin paimen, jok' unissaan näkee veen ohi rantojen vierivän, näin näki hän päivien kierivän. Oli ruumiinsa himojen asunto vain ne hänessä raastoi, repivät kuin pedot tai miekkain mittelijät, taas joskus ne laulahti riehahtain kuin lintuset, lempeä tulvillansa.
TAIMO. Ukko Varjelkoon teitä hulluks' tulemasta! Kuudes Kohtaus. LALLI, SORRI ja TAIMO. Vai kohtaanko sun taaskin toimetonna, Juur' ikäänkuin ois maassa vahva rauha! Meidän soturit Sinua, päällikköään kaipaavat. Sa kuulet miekkain kalskeen kiiruhda! Jo nielee peltos sarka ahnaasti Sun kaatuneitten kansalaistes verta Ja Tuonen poika kylvää ahkerasti Sen pientareita!
»Runo laulaos töistä Rodrigon taas, sa ruhtinas lauluniekkain!» »Hän kunnia kaiken on kansas ja maas, tarun kerron ma keskeltä miekkain.» »Ah, luuletko, uljas mun unhottaa vois kalpojen karkeloissa?» »Jäis' ennen mult' unhoon taivas ja maa, jos itse ma oisin noissa.» »Sun hehkuiko mielesi milloinkaan myös haaveista sankaritöiden?» »Isabella, ma lemmestä hehkun vaan, käyn aaveena kuutamo-öiden.»
KIMMO. Koska ottelu kiivain oli, niin väkisin itses emosi käsistä irti riistoit ja ryntäsit tappelijain sekaan, jossa kova vaara isääsi uhkailevan näkyi, mutta tuskin ehdit miekkain vinkunan ennenkuin kaaduit. KULLERVO.. Seisoinpa sillon lähellä Tuonen rantaa, mutta kiukkuinen kohtalo mun takaisin veti näitä päiviä näkemään. Tapahtuipa niin; mutta hävittäjää kohtaan koston vannonut olen.
Sun ol' laitas toinen; Veristen miekkain melskatess' sä läksit, Kun kyll' ois kunnon urhon työtä ollut; Vois siitä luulla, että vieraan maan Sa katsot paremmaksi isänmaatas. AKSEL. Mun isänmaatan'! Mik' on isänmaa, Mi veljeskansa, vimma, vallanhimo Kun joka suoness', sydämessä kiehuu? Mitk' ovat urhon, mitkä alamaisen Velvollisuudet, milloin tehtävät Ja siteet kaikki raukenevat.
Te, näet, laitoitte minut hullun työhön, kun lähetitte ottamaan sitä nahkapukua Cameronien saaliskasasta yhtä hyvin olisi voinut lähettää minut ottamaan naula tuoretta voita Mustin kidasta. Minulle ei vastattu muulla tavalla, herra kreivi, kuin väkipuukkojen ja miekkain heiluttamisella ja jonkunlaisella murinalla ja ärinällä, joka oli olevinansa heidän omaa kieltänsä.
Aadolf, joka vielä seisoi entisellä paikalla, liikkumatta, miekka kädessä ja Ellin käsivarsi vyötärönsä ympärillä, tunsi jonkun tarttuvan hänen käsivarteensa. Se oli Inkeri... Pian pois täältä! Pelastakaa itsenne! hän lausui. Samassa kuului ulkoa hälinää miekkain ja kannuksien kalskahtaessa kappelin kivilattiaa vastaan. Ratsumiehet olivat tunkeutuneet kirkkoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät