United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaunottaret kaupungin Nautintoa taiteellista Maisemista maalarin. Minä ennen empimättä Lähden luonnon helmahan, Tutkin luonnon luomistöitä, Etsin sieltä ihanan. Koitan kuulla kussa sykkii Luonnon sydän lämpimin, Kuss' on tunne tulvillansa, Kussa taide tuorehin. Laulan sitten maailmalle Mitä siellä kuulin, näin, Mikä siellä herttaisimmin Heijastuu mun mielessäin.
Se ensin oli yksi-syinen, nyt se on kaksi-syinen; sanas varmentavat sen, mitä kuullut oon ja itse tunnen. Maailma tosiaan on tuiki tyhjä hyveestä kaikesta, niinkuin sa sanot, ja alta, päältä pahaa tulvillansa. Mut pyydän, että virkat syyn, sen että näkisin itse, näyttäisin myös muille; yks syyttää taivasta ja toinen maata.»
Tää oli paikka, johon meidät jätti Geryon; Runoniekka kulkemahan vasenta puolta läks, ma jäljessänsä. Näin oikealla uutta surkeutta ja uudet vaivat, uudet kiusanhenget, joit' oli ensi kuilu tulvillansa.
Se ensin oli yksi-syinen, nyt se on kaksi-syinen; sanas varmentavat sen, mitä kuullut oon ja itse tunnen. Maailma tosiaan on tuiki tyhjä hyveestä kaikesta, niinkuin sa sanot, ja alta, päältä pahaa tulvillansa. Mut pyydän, että virkat syyn, sen että näkisin itse, näyttäisin myös muille; yks syyttää taivasta ja toinen maata.»
Ei itse hän ohjannut kulkuaan, vaan himot; kuin paimen, jok' unissaan näkee veen ohi rantojen vierivän, näin näki hän päivien kierivän. Oli ruumiinsa himojen asunto vain ne hänessä raastoi, repivät kuin pedot tai miekkain mittelijät, taas joskus ne laulahti riehahtain kuin lintuset, lempeä tulvillansa.
Sen jälkeen kun Johanna-saarelaiset olivat lähteneet karkuun hänen palveluksestansa, tuli Livingstone Lobisa nimiseen ylänkömaahan, jonka kautta kuljettuansa hän saapui leveään Lobemba-laaksoon, joka sateisella ajalla oli kokonaan tulvillansa. Laaksossa kulkee Kambesi eli Tshambesi niminen virta, jota muutamat matkustajat olivat selittäneet samaksi virraksi kun se, joka laskee Intian valtamereen.
Tää oli paikka, johon meidät jätti Geryon; Runoniekka kulkemahan vasenta puolta läks, ma jäljessänsä. Näin oikealla uutta surkeutta ja uudet vaivat, uudet kiusanhenget, joit' oli ensi kuilu tulvillansa.
Kului hetki, hidas, kuin on hetki, kunnes sää, mi ilman rannall' uhkaa, nousee, puhkee, raehtii ja raukee, niin jo lohdutellen lausui vanhus: »Kylän tie on pitkä, tyttäreni; purot portahitta, vaarat jyrkät, suotkin satehista tulvillansa; lähdet tielle aamun koittehessa, tuskin iltaan sieltä joudut jälleen.» Näin hän lausui.
Oli kevät-tulvan aika; talon vieritse juoksi iso luonnon oja, ja talon kohdalla oli väkevä koski, jossa oli sen talon jauhomylly. Oja oli vettä tulvillansa ja me sen rannalla.
OBADJA. Sa tiedät, herra, että Jordanvirta On tulvillansa tavattomilla Päävoimaa viivytellyt Juudean. Vei vetten valta sillat, joita myöten Sen virran yli oli mentävä, Ja uutten tekoon kuluu aikaa kotva. Vaan huomena jo joukkojansa vartoo Kuningas Josafat, ja sitten hän On valmis vihollista kohtaamaan. Sua siksi pyytää odottamaan hän. AHAB. Vai sitten vasta! Ylihuomenna!