United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minkä astuit alemmaksi, sen sa istuit ylemmäksi, minkä vaivuit arvon vaassa, sen sa kartuit koko maassa, minkä kaaduit valtamiesnä, sen sa seisoit kansan miesnä. Tuskaa luonto on täys, meri, maa, kaikki huokaa, ahdistus ilmassa on, pedot etsivät ruokaa, kaikkialla on pelko ja kuoleman kauhu, kaatuminen sekä murtuvain metsien pauhu. Luonnosta pois! Luonto huonosti hoitavi lastaan. Tuskasta pois!
Tässä, jalo hirvi, Sa kierrettiin; sä tässä kaaduit; tässä Ajajas seisoi, murhan merkki yllä, Verelläs purppuroittuna. Oi, mailma! Sin' olit tämän ruunuhirven puisto; Hän, toden totta, mailma, oli ruunus. Kuin hirvi, monen prinssin kaatamana, Nyt tuossa makaat! CASSIUS. Antonius! ANTONIUS. Oi, anteeks, Cajus Cassius, Sen sanoo vihamieskin Caesarista; Siis kylmää kohtuutt' on se ystävältä.
KULLERVO. Takaisin en käänny. KIMMO. Isäs huoneesta et vielä kaukana ole. KULLERVO. Ei takaisin, vaan suorasti Untolaan. Mene sinä ja kuollees maahan kätke, mutta jos et sitä mieli tehdä, niin maatkoot niinkuin kaaduit. KIMMO. Sinä sikiö villisuden! Minä menen, mutta hitaasti kuin kuolemaan. KULLERVO. Nyt Unnon luoksi; hän kaiken tämän syy ja alku. Nyyrikki, käy eteenpäin ja osoita tie.
Anna. Herra Jumala! sinä kaaduit... "Sotabanérimme vaipuu maahan! Pelastakaa kallis banérimme!" huusi evesti Burmeister. Nämä hänen sanansa minäkin kuulin ja ne herättivät, sytyttivät uudesti hengen rinnassani... Jo oli ystäväni Olavi ottamaisillansa sotalipun kädestäni... Silloin nousin jälleen jaloilleni ja huusin kuin hullu: "En minä jätä rakasta lippuani toisille! Eteenpäin Suomalaiset!
KIMMO. Koska ottelu kiivain oli, niin väkisin itses emosi käsistä irti riistoit ja ryntäsit tappelijain sekaan, jossa kova vaara isääsi uhkailevan näkyi, mutta tuskin ehdit miekkain vinkunan ennenkuin kaaduit. KULLERVO.. Seisoinpa sillon lähellä Tuonen rantaa, mutta kiukkuinen kohtalo mun takaisin veti näitä päiviä näkemään. Tapahtuipa niin; mutta hävittäjää kohtaan koston vannonut olen.
Minä olen Ranald Mac Eagh minä olen Ranald Sumun Poika se yö, jona minä sinun linnastasi laitoin suuren nuotion, on nyt saanut vertaisensa kumppanin tästä päivästä, jona sinä kaaduit esi-isieni miekan sivalluksesta. Muista, mitä kaikkea pahaa olet tehnyt heimokunnalleni niin paljon pahaa, kuin sinä, ei ole meille kukaan muu tehnyt, paitsi yksi.
Sinä, François ystäväni, kaaduit köyteen... Ja maltas! Täällä on juuri toinen uhri, tuo nelijalkainen, joka rientää ansaan ... hip!..." Koriseva huudahdus kuului; sitten jonkun eläimen kaatuminen kellastuneiden lehtien päälle. Troussecaille katosi hetkeksi ja tuli takaisin, kainalossa upea jänis, jolta hän katkaisi kaulan. Villon oli noussut pystyyn.
Ja sama kohtalo on vain, Jos kuinka uljaat liput liehuu, Niin viimein urho sortuu ain, Kun pedon raaka ylivoima riehuu. Ja nytpä liittoon vastahas Sai härkä karhun vainotiellä, Sa kaaduit, mut on lohtunas: Me toiset koimme häpeämmät vielä! Toki siistit pedot sinut kaas Ja rehtitaistelussa tuonoin; Mut me, me jäimme sortoon taas Vain susien ja sikain ryönäkuonoin.