United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !
ja virkkoi: »Veljet, Luojan rauha teille!» Me äkin käännyimme; Vergilius vastas tuon tervehdykseen niinkuin vaati hienous ja lausui: »Pyhäin yhteyteen ja rauhaan sun päästäköön se tosi oikeus-istuin, mi minut ikuiseen maanpakoon säätää!» »Miten?» hän kysyi, meidän kiirehtäissä, »jos Luoja teit' ei taivoon huoli, kuka sen portaita niin ylös johti teidät?»
Tuhansittain on hän kaatanut sotilaitamme, ryöstänyt on hän linnamme ja luostarimme, nunnat ja pyhät isät on hän heidän asunnoistaan karkoittanut, ja hurskasta isä Hieronymusta ovat hänen pakanalliset suomalaisensa kauheasti kiduttaneet ja silponeet. Meidät hän on ajanut maanpakoon maailman ääriin... Taas Regina katseli saaria ja selkiä, jotka loistivat aamun vienossa valossa.
Nyt te täällä tietysti tulette kulkemaan kovaonnisena, uhrautuneena, maanpaosta palanneena intresanttina leskenä. »Hän seurasi häntä maanpakoon, hän hoiti häntä siellä, hän kuljetti hänen ruumiinsa läpi laajan Venäjän, mutta ei saanut tuoda häntä hänen perhehautaansa, julma, luonnoton veli asetti hänelle ehtoja, »häpeällisiä» ehtoja, joihin hän ei voinut suostua.
Ma heidät salaa vihin; hääpäiv' oli Tybaltin kuolinpäivä; nuoren yljän Maanpakoon tämä äkkisurma saatti; Hänt', eikä Tybaltia Julia itki. Pois surun haihtaaksenne, Parikselle Te hänet kihlasitte, sekä naittaa Väellä tahdoitte; hän tuli luoksen' Ja hurjin katsein kysyi keinoa Täst' uudest' aviosta päästäkseen.
Sillä tuon kelpo Coriolanon maanpakoon ajaminen karvastelee niin aatelisien sydäntä, että olisivat halukkaat ottamaan kansalta pois kaiken vallan ja ikipäiviksi riistämään siltä sen tribuunit. Se, se nähkääs kipinänä kytee, ja kohta se raivokkaana ilmituleen puhkee. VOLSKILAINEN. Coriolanusko maanpaossa? ROOMALAINEN. Niin, maanpaossa.
Ja niin palasi Belgiaan paennut Louis XVIII taas Pariisiin ja hänen kanssansa ahdashenkinen taantumisvalta. Eduskunta hajoitettiin, tasavaltalaiset ja bonapartelaiset karkoitettiin maanpakoon ja monarkkisen kirkollisvaltion perustuksia ruvettiin entisyyden raunioille rakentamaan "pyhän liiton" turvallisessa suojassa.
Ennen perheensä kukistumista hän oli ollut mieluinen vieras kuninkaan hovissa, mutta tuon tapauksen jälkeen hän oli paennut äitinsä kanssa Galliaan, jossa eräs vanha kestiystävä antoi kovia kärsineille naisille turvapaikan useiksi kuukausiksi. Anicius ja Severinus, Camillan veljet, vangittiin ensin ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin sitten ja ajettiin maanpakoon.
Häpeätäkö tuo? Kas, tuota houkkaa! Mies eikö isän' ollut? Sinä, kettu. Maanpakoon ajoit sen, mi Rooman puolest Useemman iskun löi, kuin sinä olet Sanoja puhunut. SICINIUS. Oi, taivaan taatto! VOLUMNIA. Useemman kelpo iskun, niin, kuin sinä Viisasta sanaa kaikki Rooman tähden. Haa, kuules! Mene vaan! Ei, älä mene! Oi, että heimos kanssa kahden olis Mun poikan' erämaassa, kelpo miekka Kädessä!
Sun on hän oleva, sa prinsessaa et silti köyhdytä: on samanlaista tää kiintymys kuin kaikki muutkin hällä. Kuin hento valo kuun, ne niukasti valaisee öisen vaeltajan tietä; ei lämpöä, ei elon hurmaa hehku ne ympärilleen. Tasson onnesta hän erossakin samoin iloitsee kuin milloin joka päivä hänet näki. Ja enhän ystäväni kanssa sentään maanpakoon täältä aio kaikota: mä vielä palaan, tuonpa hänetkin.
Sanovat Jumalansa meitä kironneen ja ikuiseen maanpakoon tuominneen. Ja yhtäkaikki pitäisi meidän käymän kirkossa, ja palveleman tuota Jumalaa. Kyllä kai! Kuinka olikaan asia? Sinä tahdoit minua auttamaan sitä miestä, joka sinut on pettänyt? Laittamaan voidetta hänen silmilleen? HOMSANTUU. Niin, mummo, jos vain suinkin voit sen tehdä. HELKA. Voisin kyllä, mutta minä en tahdo.