Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Siks uusia aina sun päähäsi punon. Ja kohta ne laulun kullatkin putoo: ei lempi, mi laulut ja kukkaset kutoo. Sua lemmin, mut en kuin lempinyt oisin, jos oisin sun kohdannut ennen ja toisin; sua lemmin kuin kauniimman maailman kuvaa, mun vuoks, pyhän pyyteeni vuoks punastuvaa.
Ma ain olen merta lempinyt, Nuo vienot aallot sen Niin usein mieltäni viihti; Me suovuimme yhtehen. Mua onni eilen suuteli, Sen päivä jo on vienyt, Ja oikein tosilemmestä En pitkään aikaan tiennyt. Uteliaisuus naiset nuo Toi sylihini varmaan; Kun poveeni he nähneeks sai, Taas kadotin jo armaan. Ja toinen nauroi mennessään, Näin toisen kelmeäksi; Vain Kitty itki katkeraan, Kun luotani hän läksi.
Olisin lempinyt sinua uskollisemmasti, hellemmästi ja hartaammasti kuin yksikään sinun heikoista, kalpeista naisistasi, joilla on kipeä sydän ja rinta rautakehyksessä. Sinun tähtesi olisin elänyt huoneessasi niinkuin kesytön laululintu häkissä koko elinaikani.
Kerberos maistaa saa Scipion ruoskasta nyt! Tuntemattoman hauta Tuntematon, sinut aallot toi me sun hautasi teimme, tyttäret Lycian maan, luo meren kimmeltävän. Ei sinun vertaas Lycian miesten joukossa nähty voimassa miehuuden, Herkules kuolossakin. Onnekas äideistä hän, joka, Tuntematon, sinut kantoi, onnekas naisista hän, ken sua lempinyt on.
Ei oikeastaan milloinkaan voinut tietää, koska hän soi itselleen vähän lepoa. Mutta miksi hän niin puuhaili varhain ja myöhään? Hänellä oli poika, ja mitäkö ei äiti tee poikansa eteen? Gunhildillakin oli ollut elämänromaaninsa. Hänkin oli lempinyt, lempinyt lämpimästi ja hartaasti, sitä lämpimämmin kenties siksi että hänen lempensä oli alkanut niin myöhään.
Tuo silloin laineilta laulu soi: Ain ollut hän ei kivi kuollut, hänet myös elonhehkuhun Luoja loi, hän myös on lempinyt, huollut, mies saarelle nous, pois aamulla sous, niin kauniisti kajavat veen yli itkee.
Ja melkein samat päivänlaskut, -nousut Buggeall' on ja kotikaupungillain, min hurme kuumiks sataman sai aallot. Nimeni Folco oli maassa tuossa, mi tunsi mun, ja niinkuin taivas tämä minuhun vaikutti, nyt siihen minä. Enempi lempinyt näät ei lie Dido Sikeuksen, Kreusan murheeks, siksi kuin tukka sopimattomaks sen näytti;
Jos hän olisi tahtonut ruveta minulle hyväksi sedäksi, olisin minä sydämellisesti häntä lempinyt, pitänyt hänen kotinsa parhaimmassa kunnossa ja nöyränä tyttärenä hoitanut häntä; olisin lukenut hänelle ääneen, olisin laulellut ja ollut hänen paras ystävänsä, mutta hänen vaimoksensa en voinut ruveta. Kun vaan tällaista ajattelinkin kävi tuo kunnon mies vallan inhoittavaksi silmissäni".
Päivän Sana
Muut Etsivät