Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Enpä toki minä en virka siitä yhtään sanaa edes puiselle soldanilleni! Ohhoh! olen minäkin joskus salaa tuommoinen villiveitikka aivan kuin sinä, veikkonen. Ja, nyt kun asiaa oikein ajattelen, lähden sun kanssas johonkuhun, missä voimme saada pikku pitoset aikaan, ja tää sinun Delilas saa meille laulella. Hohhoh, eikös se ollut oiva neuvo?"
Huulet kuin sini taivaan, Silmät kuin mansikka Ja hampaat mustat aivan, Hius hanhen harmaja. Kun tuohon kukkatarhaan Joutuivat kosiat, Keksivät keinon parhaan: Tiehensä juoksivat. Viel' oisi ollut viisi Vanhempaa lintua, Vaan heistä kuka hiisi Kehtaisi laulella! Kumpi oikeassa? "Mistä, velikulta, kirkkoherra Moisen vatsan saanut on?" Luona papin ahkion Talonpoika huusi kerran.
"Rowasti on hywä kirkonmies, mutta niin ankara otoilleen, että hän wie kaikki porotkin takoista", sanoi opas huolettomasti ja alkoi taas laulella laulujansa. Wielä samana päiwänä pääsin tarkoitetun matkani perille. Useita wuorokausia wiiwyin sielläkin asioitteni wuoksi.
Ja kun iltakello soi Löhnberg'in kirkon tornista tuohon rauhaisaan laaksoon, tuntui pormestarista kuin tahtoisi hänen päänsä haljeta. Vanha suntiohan se kelloja soitti, ja pormestarin mielestä kuului niitten kuminasta yhä vanhuksen ääni, joka huusi: "Herra Jumala ei puhu, Hän tuomitsee!" Kellojen vaiettuakin täytyi pormestarin vielä itsekseen laulella noita sanoja kellojen tahdin mukaan.
"Et saa pistää ainoatakaan kertaa enää, Lettie", sanoin minä. Sinä voit hyvin ruveta soittelemaan tuolla vanhalla pianolla ja laulella pienet laulusi ja sitte oleskella ulkona raittiissa ilmassa niin paljo kuin mahdollista sinä olet ollut liiaksi sisässä ja tullut oikeen vaaleaksi entiseen nähden. Mene nyt maata pienen hyvän tytön tavalla; minäkin aion kohta tehdä saman".
Sinä semmoinen, minä tämmöinen mitä leikistä meidän molempien! Sa näethän, ett' olen orjasi mitä vaadit sa enempi multa? Ei mull' ole kultia, hopeita. Oli ylpeys köyhän kulta. Sen' saithan sa jo. Oi, Tellervo, et kovempi liene kuin kohtalo! Minut kohtalo korpehen tuomitsi ja synkkä on sydämen yöni, mut latuja uusia laulella kylän kansalle kaunis on työni.
Oi, onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi! Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks emme me kaikki yhtyä vois? Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois. Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa. Tääll' on toki tilaa kaikillen. On ketoja auran kääntää, on lehtoja laulella neitojen ja saloja sulhojen vääntää. Kas, lempi se maailman levittää.
Välistä lauloivat he myöskin, vasarain mukasoitolla, jonkun kaksi-äänisen laulun; mutta useimmiten keskeyttivät he sen jo puolivälissä, kosk' eivät tienneet, olisiko hauskempi laulella vaiko puhella. "Hei Kersti! Me molemmat, sinä ja minä, olemme nykyjään ainoat miehet näillä seuduin.
Tällä ajalla hän ei Jukkea nähnyt, mutta nyt kulki Antti mutkaista polkutietä metsäisellä taipaleella ja laulella lurkutteli erästä hengellistä laulua, kun Jukke äkkiarvaamatta tien mutkassa metsän suojasta pallahti vastaan. Antti samassa ojenti kätensä Jukkea kohti ja iloisesti huudahti: »No terve mieheen.»
Niinpä hän heitti sen sikseen ja alkoi sen sijaan hiljalleen laulella: Minä seison kukkulalla, ennen auringon laskemaa, Näimpä siellä oman kullan meren rannalla istuvan. Auringon alentuessa tuli Reeta niityltä ja pieni karja ammuen perästä. Viija oli tehnyt siihen tauspellolle lastuista savun ja vei maitoastiat vastuukseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät