United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kiiwaimman saarnan aikana tunkeusi wäkisinkin sydämeeni sanat: "hän on hywä kirkonmies". Waikutuksettaan ei tuo pontewa saarna näyttänyt menewänkään, sillä siellä täällä itkeä niiskutti joku akka. Saarnan loputtua rupesi rowasti kuolleitten kiitoksia tekemään.
Siinä eleli Tahvo, pitäjän suntio, hiljainen, tyynesti tarinoiva ja hyväntahtoisesti hymyilevä kirkonmies ja hänen vaimonsa Ulla, joukeamuotoinen, arvokas emäntä. Pajujärvellä, vain puolentoista penikulmaa Lapinlahdelta, oli muutamassa mökissä »pysäkki», jota hoiti tuttava, eräs isäni entinen palvelija, »herännyt» ihminen, niinkuin yleensä kaikki tuttavat siihen aikaan.
Ei voinut isä enää olla nenäänsä aivan puhtaaksi turistamatta. Se oli jo ikäänkuin valmistumista, siivoutumista. Se oli vaistomaista, luonnollista. Hän aivan jo kainosteli: »Ka mitäpäs tästä miusta on enee minkään isäks ... tuhmasta muamiehestä!» Mutta se oli vain kainostelua. Hän muisti olevansa jo sinnepäin: kirkonmies.
Hän nosti kätensä, teki sillä puutetta kuvaavan ja vahvistavan liikkeen ja toisti pontevasti: »Kaikea hyvää jakakoon hän sille joka häntä sanalla neuvoo... Vai mitä Jussi Beltsebuub ... kun siekin oot kirkonmies?» käänsi hän äkkiä kysymyksensä. Toinen älysi asian ja myönteli. »Ka pitäähään sitä elee senii joka sanoo jakaa.» Ja mestarille se oli innostuttava sana.
»Siis kirkko on tänä päivänä yhtä mykkä kuin se oli kahdeksannellatoista vuosisadalla?» Piispa oli ääneti, ja tällä kertaa Ernest pidätti lopullista iskuansa. »Eikä ole unohdettava, että milloin ikinä kirkonmies panee vastalauseensa, hän menettää virkansa.» »Minä tuskin uskon, että se johtaisi siihen», huomautti piispa. »Aiotteko te protesteerata?» kysäisi Ernest.
"Rowasti on hywä kirkonmies, mutta niin ankara otoilleen, että hän wie kaikki porotkin takoista", sanoi opas huolettomasti ja alkoi taas laulella laulujansa. Wielä samana päiwänä pääsin tarkoitetun matkani perille. Useita wuorokausia wiiwyin sielläkin asioitteni wuoksi.
Eräs korkea kirkonmies lausui Trentin kokouksessa , missä skolastilaiset oppineet näyttelivät huomattavinta osaa, että nämä muka ovat kuten tähtitieteilijät, jotka pitivät kiinni olemattomista liikkeistä ja kuvitelluista taivaankappalten radoista y.m. sellaisista otaksumista, voidakseen selittää itse ilmiöt, ja jotka niin menettelivät, vaikka hyvin tiesivät, että sellaisia liikkeitä ja ratoja ei ole olemassakaan.
Hänellä on kai raskas työ ja suuri edeswastaus meidän sieluistamme, ja sen wuoksi tarwitsee hänen kai saada kaikki saatawansa. Hän on hywä kirkonmies ja toimittaa kaikki hywin; en minä moiti rowastia, mutta minä en jaksa maksaa, waikka sen niin mielelläni tekisin.