Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Vihdoin Juho lopetti äänettömyyden. "Pyytäisin jotakin kirjaa täältä lainaksi aika kuluu hupaisemmin kirjan ääressä". "Katsele tuolta kirjahyllyltä", sanoi Valpuri, "ja valitse". Juho silmäili kirjoja ja otti yhden. "Yhden vaan", sanoi Valpuri. "Etkö halua useampia?"
Vaimo katsoi hänen jälkeensä, näki kuinka housut olivat hajonneet takaa ja huokasi. Mistä saisi hän niihin taas paikkaa, ja mistä lankaa. Silmäneulastakin oli kärki poikki, mutta antaisi se ehkä Tiina Katri hänelle lainaksi omistaan. Tiina Katri oli paremmin varoissaan kuin moni muu. Hänellä oli vain yksi lapsi ja tavattoman hankkivainen mies.
Hänen kunniaksensa ja hauskuudeksensa päätettiin nyt lähteä sorsia ampumaan, tällä kertaa kuitenkin "suljetussa seurassa", s. o. vanhin veljeni, orpanani ja minä, ja maata myöten. Pyssy saatiin nytkin lainaksi. Varmemmaksi vakuudeksi tahtoi veljeni ensin koetella tuota vierasta pyssyä, minkälainen se oli tavoiltansa. Hän latasi ja ampui.
Niin muodoin minä nousin seuraavana aamuna hyvin varhain ja menin naapurimme, tilan-omistaja Herberin luo pyytämään hänen vanhaa, harmaata hevostansa lainaksi siksi päivää, että toisin erään sairaan kotiin. Hän suostui, ja ennenkuin olimme päättäneet aamiaisemme, seisoi hevonen oven edessä. "Mitä tämä on?" kysyi Fritz.
Lori, ystäväni, mitä on tapahtunut? kysyin liikutettuna. Miehesi? Oi Jumalani, Oi Jumalani! valitti hän. Lue itse! Otin ylös kirjeen ja aloin lukea. Voin aivan tarkalleen kertoa sen sisällön, sillä joku aika myöhemmin pyysin Lorilta kirjeen lainaksi saadakseni mukailla sen päiväkirjaani. Lue ääneen pyysi Lori minä en ole vielä lukenut loppuun. Tein niinkuin hän käski. Kirje kuului: »Rakas sisar!
Mutta morsiamen isä kun näki, että kirkolle hankkiudumme, niin nousi toukosiin tomuihinsa ja olisi noussut aika messu, jos ei Marin kaksi veljeä olisi puolestani ruvenneet. Ja silloin ukolla oli suu puhdas, ei voinut mitään. Oli kylmä itävinkka, pakkastuisku ilma, niin olisi ollut turkki tarpeesen rekikulussa, vaan se täytyi saada lainaksi, ei ollut omaa.
Hän vakuutti uskollisuudestaan y. m., ja sanoi olevansa valmis auttamaan minua, jos tarvitsisin rahoja lainaksi j. n. e. 26 p. läksin minä Taivassaloon. Aikomukseni oli lähteä myös pastori Strandman'in luo samalla matkalla, mutta sain kuulla että siellä oli venäläinen kapteeni 12 miehen kanssa. Sentähden menin Kaitaisiin ja olin yötä siellä.
No, ei viisituhatta ruplaa liikaa ole, se on hyvin sievä hinta se", tuumi Pynnöläinen. Taavetti pyysi isännältä lainaksi viisituhatta ruplaa ja Pynnöläinen vastasi: "Luulet sinä minulla olevan niin paljon puhdasta rahaa?" "Luulen! sillä muutoin en voi teitä rikkaaksi kutsua."
"Miks'eivät takuumiehet antaneet itse teille rahoja lainaksi?" kysyi kauppamies lautamieheltä, ja katsoi häntä tuikeasti ja terävästi silmiin. "Heillä ei sattunut itsellänsä olemaan rahoja käsillä", vastasi lautamies hymyillen ja punastellen. "Sitä on minun melkein mahdoton uskoa, mutta miks'eivät he panneet sinettiänsä alle?" kysyi taas kauppamies. "He eivät sattuneet kotiinsa".
Vasta kun se nuori mies tuli kertomaan tutkinnostaan ja tarjosi omasta ehdostaan pukuaan lainaksi, tuumasi Eemeli, että jos sitä menisi... Oli viimeinen määräpäivä juuri täpärimmillään ohi luistamassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät