Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
"Ja kunnia ijankaikkisesti amen", höpisi akka, papin puheen sekaan "Ettei meidän enää tarvitse kestää ja kärsiä muukalalaisuutta keskuudessamme ja niskoillamme. Ja siitä tulee meidän kiittää niitä miehiä, jotka meitä ovat valaisseet, historian ja järjen valolla. Ne ovat, jokainen teistä tietää, kutka ne ovat. Minä nimitän heidän vain tässä heidän kunniaksensa. Ne ovat Juhana Vilhelm Snellman ja"
Makea nauru on aina mieleeni, ja jospa olisin hyvällä tahi huonolla tuulella saapi hän aina minut nauramaan", sanoi Bolton. "Se toki on myönnettävä hänen kunniaksensa, että hänellä on hyvä sydän. Ei hän koskaan tahdo loukata muita sukkeluuksillansa ja kiistoissa puolustaa hän aina heikompaa.
Sulttaani ihmetteli, mitähän hänen uskolliset alamaisensa nyt tuumivat, kun hän niin äkkiä oli kadonnut. Mutta he saivat rauhoittua niin hyvin kuin saattoivat, ja hän jäi kolmeksi päiväksi "Neljän mustan saaren" kuninkaan luo ja oli mukana kaikissa juhlallisuuksissa, joita hänen kunniaksensa pantiin toimeen. Neljäntenä päivänä hän vihdoin läksi matkaan.
Nyt oli meillä ylivalta, mutta navarkki se olkoon hänen kunniaksensa mainittu ei antautunut, vaan taisteli kuin hullu ja iski miekkansa veljeni kilven läpi ja haavoitti häntä vasempaan käsivarteen niin, että veri lensi suihkuna ilmaan. Mutta silloin veljeni suuttui ja paiskasi keihäänsä hänen lävitsensä, jolloin hän kaatui kuin teurashärkä.
Hovimarsalkan rouva piti heidän kunniaksensa suuret päivälliset, joissa hän ilmoitti aikovansa yhdessä heidän kanssansa matkustaa Tukholmaan, sillä tärkeät asiat vaativat hänen läsnäoloansa siellä pitkäksi aikaa. Elise oli kovin pahoillaan oivallisen, melkein äidillisen ystävänsä menettämisestä, mutta samalla hän iloitsi siitä, että Louise ja Jacobi hänestä saivat turvan.
Pian syntyi oikia kilvoitus holhojain välille, että kukin katsoi kunniaksensa, taitaa hänellen uskottuita ihmisiä neuvoilla, opetuksilla ja muulla avulla hyödyttää ja auttaa. Näin oli aivan yhtäkkiä jokainen muutoin hyljätyksi jäänyt köyhä ihmis raukka löytänyt ystävän, isän ja hoitajan, jollen hänen oli syy koko elinkautensa olla kiitollinen.
Hän ei ollut osallinen siihen salaperäiseen juttuun olkoon se sanottu hänen kunniaksensa mutta naisen korvat ja silmät ovat tarkat ja kun vaimon uteliaisuus kerran on herätetty, ei hän enää huoli, kastuvatko jalat virrassa, ja aina löytyy joku reikä mistä hiipiä läpi " "Vai niin, tuo oivallinen rouva kuunteli myöskin!" ajattelin minä suureksi mielihyväkseni ja unhotin hetkeksi kauhean asemani.
Hän oli jo pari kertaa ryäissyt ja avasi juuri suunsa lausuaksensa sananparren, kun kimakka haukunta ja samassa huuto «kaikkein nöyrin palvelijanne!» kuului ovelta ja siinä kumarsi ryhdikkään arvokkaasti eräs henkilö, pieni koira käsivarrella, ja hänen kunniaksensa tahdomme tässä alottaa uuden luvun. Hovimarsalkanrouva.
Muistona Kiinasta vei hän ainoastaan kultaisen kunniarahan, joka siellä lyötiin hänen kunniaksensa sekä muutamia sotalippuja, jotka hän taistelussa oli kapinoitsijoilta valloittanut. Niihin hän ei pannut suurta arvoa, sillä hän halveksit voitonmerkkejä ja ihmiskiitosta.
Mutta olipa meillä eräs kirjava tiistikoira; ikuiseksi kunniaksensa mainitsen hänen nimensäkin, se oli Jeppe. Tämä oli varsin uuttera kaivamaan pellosta hiiriä, kuin myöskin metsässä haukkumaan lintuja, jäniksiä, oravia ynnä muita. Väliin äityi se vierittelemään kiviäkin ja piti niiden kanssa aika menoa, jotta ei koskaan voitu varmuudella tietää, mikä otus sillä milloinkin oli haukuttavana.
Päivän Sana
Muut Etsivät