Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Sinä kysyt, millainen on Suomi. Siihen ei ole niin helppo vastata. Siinä maantieteessä, jota luimme opistossa, mainittiin kyllä pari sanaa Suomestakin, samoin kuin Liettuasta ja Vähävenäjästä.
Tulkoon sieluni yhtä raajarikoksi kuin ruumiini nyt on, jos koskaan valitsen toisen puolison kuin sinut. Onko se teidän luja ja peruuttamaton päätöksenne? On. Ja sinä, sinä kysyt sitä vielä? Kenties tulee se päivä, jolloin taas olette terve ja ajattelette toisin! Monta vuotta olen tätä päätöstä valmistanut, ja kuitenkin sinä luulet sitä vain oikuksi!
"Mutta minä vaadin, että tulet puhdistetuksi tuosta kamalasta syytöksestä, jos et muutoin, niin oikeuden edessä. Kun olet syytön, sinun ei tarvitse peljätä julkisuutta". "Rakastatko minua?" kysyi Helena, katsoen vakavasti mieheensä. "Miksi sitä kysyt?" vastasi Esa. "Siksi, että haluan tietää, rakastatko minua vai etkö.
Me menemme nyt luita viemään, niin minä toisin tullessani, tuumaili Jaakko äidilleen kun tämä oli lopettanut äskeisen juttelunsa poikansa kanssa. Ostoksia! Niinhän lapsi kulta kysyt, kuin olisit ison talon isäntä, lausui äitinsä nauraen. Enpä minä tiedä muita ostoksia kuin leipää jonkun viisinaulasen. Entäpä piimää? Niin, jos olisi sinulla rahaa!
Kysyt, enkö kaivannut koskaan kotimaata? Mitä sillä tekisin, arvata en saata. Luona kansain kaikkien Ilon löytää iloinen. Näin jo maata monta, Mut en riemutonta. "Mik' on minun uskontoin?" Tahdotko sen kuulla? Tuta riemu rinnassain, laulaa sitä suulla. Elämämme meille on Suotu vuoksi nautinnon. Sen, ken sit' ei nauti, Tappakohon tauti. Sanot, että maailma oma onpi Tuonen, Että elo loppuupi.
Vihdoinkin, eräänä iltapäivänä, kun Gabrielle ja hän istuivat hetkisen arkihuoneessa kahden kesken, voitti hän arkuutensa ja kysyi, oliko hänellä todellakin saarnatessaan tapana antaa toisen käsivartensa riippua alas saarnatuolin laidalta? "Minkätähden kysyt sitä?" vastasi Gabrielle hymyillen. "Minua on vaan siitä huomautettu. Mutta en voi itse päästä selville, onkohan asian laita..."
KUNINGATAR. Joutuun siis! CORNELIUS. On, teidän korkeutenne; tässä ovat. KUNINGATAR. Ihmettelen, että moista Minulta kysyt; oppilaasi olen Jo kauan ollut, sulta oppinut Tislaukset, mehunkeitot, suitsutukset, Niin että kuningaskin usein pyytää Mun laitteitani. Näin kun työssä vartun Jos et mua koko perkeleeksi luule Mun eikö tule tietojani muilla Kokeilla laajentaa?
Sitä kysyt, vaikka Lastemme sydän-veret tippuvat Sun käsistäs ja ystäväimme hurme On huulillesi, julma, hyytynyt! PISPA HENRIK. Kosk' olet nähnyt kädessäni miekkaa? Ma olen rauhan mies ja rauhan sanaa Ma saarnaan nimessä sen Jumalan, Jok' ompi rakkauden Jumala Ja rauhan. Taikka miksi tulisin Näin aseetonna aseellisten joukkoon, Jos julma olisin, jos haluni Ja hankkeeni ois verta vuodattaa?
Et koskaan sinä lähde Rosmersholmasta. En, en suinkaan minä lähdekkään. Mutta jos useimmin minulta kysyt niin tulee loppu kuitenkin. *Rosmer*. Loppu kuitenkin? Kuinka ? *Rebekka*. Niin, sillä silloin menen minä samaa tietä kuin Beatekin. Nyt sen tiedät, Rosmer. *Rosmer*. Rebekka ! Nyt sen tiedät. Mitä tämä on? KOLMAS N
HOMSANTUU. Päästä minut, Risto, kyllä hän tulee. Parin päivän päästä saat minusta tietoja, hyvästi siksi. RISTO. Onko se varma? HOMSANTUU. Luota siihen. Nyt hän jo tulee. RISTO. Hyvästi sitten niin kauaksi! Mitä viivyt siellä niin myöhään? Tule pois nukkumaan jo. HOMSANTUU. Mummo, kuule! Rakastatko minua vähääkään? HELKA. No, hei, lapsi! Miksi sitä noin rajusti kysyt. Tietysti minä sinua rakastan.
Päivän Sana
Muut Etsivät