Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Terve jo oli, jaloillaan seisoi, mutta kirousta säikähti ... sitä ennen vielä omin voimin istualleen pääsi, nyt ei jäsen värähdä ... ettekä tahdo kurjan puolesta rukoilla, vaikka teitä Jumala kuulisi! Sydämettömiä teitänne! Puhu itselleen pastorille, en minä mitään voi. Puhu itselleen! Enkö ole puhunut! Vaan mitä tekee tämä: ulos ovesta ajaa, ei tahdo kuulla, ei nähdä.
Kyllä hän kuulisi ... hän on aina tehnyt, niinkuin te olette sanonut ... kaikki mitä te tahdotte ... se on teidän syynne, jos hänet ammutaan ... ei, ei, en minä tahdo sanoa, että se on teidän syynne ... rakas, hyvä, armollinen herra, elkää antako heidän ampua minun Hanseliani! Mutta eiväthän ne toki kuitenkaan ampune häntä? sanoin.
Ja mikä se on? Nora. Onpa jotain, jota minun niin sanomattomasti tekisi mieleni sanoa niin että Torvald sen kuulisi. Rank. Ja miksi ette siis voi sanoa sitä? Nora. En, minä en uskalla sanoa sitä, sillä se on niin häijyä. Rouva Linde. Häijyä? Rank. No, silloin se ei ole sopivata. Mutta meille voitte kyllä. Mikä se on, jota mielenne niin tekee sanomaan Helmerin kuullen? Nora.
Liisa sai siitä paljon miettimistä, kuinka saisi kaikki niin tehdyksi, kuin emäntä sen tahtoi. Kohta sen jälkeen meni hän askareillensa tupaan, jättäen kamarin oven auki, että kuulisi, tarvitsisiko sairas hänen apuansa. Laurikin läksi ulos katsomaan renkien töitä.
Toiset on jo laulellunna Maan ja taivaan, tähdet, kuun; Saaret, salmet sanellunna. Niityt, nurmet, luonnon muun. Kyllä tiedän mistä laulan: Simasuu on Selmalla. Tiedän immen kenokaulan Tyynen lammin rannalla. Laulan sentään itsekseni, Ettei kukaan kuulisi, Eikä Selmaa omakseni Toivovan mun luulisi. Syksyn kukat ovat vaaleita. Kukka, tulehduttuasi, Miks on pukuis haalea?
v. Kenen kanssa puhut noin, Werner? Me olemme yksin, nyt voin sen siis sanoa; jos joku kolmas meitä kuulisi, olisi se pelkkää tuulen pieksemistä. Tunnustan mielihyvällä, että minun on kaksi kertaa sinua hengestäni kiittäminen. Mutta, ystävä, mikä olisi minua estänyt tilaisuuden tullen tekemästä puolestasi yhtä paljon? Hä! Vain se, ettei teillä ole ollut siihen tilaisuutta!
Uskoa ja rukoilla itselleen parempaa osaa, keveämpää kuormaa kuin onnettomimmalla lähimmäisellä, se on tyytymättömyyttä Jumalan armoon. Sellaista rukousta ei Jumala kuulisi eikä kuule. Se on väärä... Iltapuoleen tuli Latun emäntä käymään tuoden »vähän lämmintä leipää». Itkien meni hän sieltä lähtiessään talon toiselle puolelle, jossa asui Viion leski.
Vappu ei vastannut tarpeellisiinkaan kysymyksiin, ja Aliina häntä karttoi niin, ettei ruvennut syömään eikä juomaan yksistä, ja siirtyi pois, jos he sattuivat lähekkäin istumaankin. Hän olisi suonut sen menevän vaikka minne, niin ettei kuu kuulisi eikä päivä näkisi. Mutta minkä hän sille tekisi, että saisi pois silmäinsä edestä?
He milloin olivat hiekkakuoppaan putoamaisillaan, milloin tarttuivat käsin puiden juuriin ja oksiin. Ei kumpanenkaan sanaa sanonut. Tiesivät kyllä ettei kukaan heitä metsässä kuulisi, paitsi kuollut, jonka lähellä he taistelivat. Kumeasti ryskähtäen lohkesi yht'äkkiä maa heidän altansa.
Välisti hän niissä näki suuren Apostolin, mutta hän ei koskaan tavoittanut mitään likempää yhteyttä tämän kanssa, kuin mihin hän tavallisena kuuliana joutui. Tämä lienee tullut joko jostakin tunteesta, ettei hän voinut oppia mitään, taikka toiselta puolen pelosta, että hän kuulisi liian paljon ja semmoinen, jok'ei ollut filosofi, saisi hänen järkiperusteensa kumotuksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät