Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025


Istuivat illan suussa kukkulalla, katsoivat kaksin päivää painuvaa, mi päärly-päärmehellä, purppuralla punaili tarun, taiston Gruusiaa. »Ah, armas, liian kauan sun jäi silmäs päivänlaskuhun, sa luontoako lemmit vaanNäin Gruusiassa lauletaan.

Sentähden istukaa kukkulalla, kun minä taistelen! KUNINGATAR. En! BOTHWELL. Ettekö uskalla asiaanne luottaa, vai ettekö tahdo luottaa minuun? Muistakaa, jokainen tuomitaan käytöksensä mukaan. Jos hänen kasvonsa ovat levollisen näköiset, niin arvellaan: hän on kenties oikeassa. Jos hän osoittaa iloista rohkeutta, arvellaan: hän on varmaankin oikeassa! Tulkaa! Entiset. KAKSI RATSUMIEST

"Enhän minä sitä tiedä," vastasi hän, "mutta kansa tällä paikkakunnalla väittää, että te olette tuo historiassa kerrottu Jerusalemin suutari, joka aina Kristuksen ajoista saakka astuskelee pitkin maailmaa... Mutta jota lähemmin minä teitä tarkastelen sitä vilkkaammin muistan erästä vanhaa ystävätäni, joka kaksitoista vuotta sitten hukkui tämän vuoren kukkulalla olevaan rotkoon."

Niin minulle on aina käynyt, että kun olen onnen korkeimmalla kukkulalla olevinani, niin silloin sieltä luiskahdan alas kuin lumi puun oksalta suvisäällä. Minä sanoin, että »niinpä on minunkin useimmiten käynytOnko herrallekin niin käynyt? No, samahan taitaa olla kuninkaan kuin kerjäläisenkin. Mutta kuinkas teidän sitten kävi? kysyin minä, uteliaana tietämään enempää tuon miehen elämästä.

Jos sitä vastoin makasi tammen varjossa, seljin puunrunkoon nojaten, ja katseli toisaalle, niinkuin siinä nyt juuri joku katseli, niin näki ensinnäkin omat jalkansa, sitte pienoisen tilkun lyhyttä, voimakasta ruohoa ja taempana suuren kihermän tummia nokkosia, orjantappura-pensaston ynnä joukon valkoisia kierrekellokkeja, porraspuut aidan yli, palasen ruispeltoa, etempänä kukkulalla oikeusneuvoksen tuuliviirin ja taivaan.

Monesti oli tapahtunut, että molemmat myöhään iltaan istuskelivat tällä ihanalla kukkulalla, silmiänsä virkistäen mahtavan maiseman katselemisella, joka täyden kuun valossa oli edessänsä.

Maine kuului kauas soiden ja metsien taa, että siellä asuu kukkulalla etäisessä erämaassa suuren koivun siimeksessä ystävällinen, hellämielinen Haltia, joka omiaan hoitaa ja heille kaikkea hyvää suo. Tuli miehiä ja naisia ja tekivät tupasiaan kaikille rinteille lähteiden luo. Ja kun ei enää siihen sopinut, niin siirtyivät toisille rinteille.

Nykyiset ajanhukkaa pelkäävät rahanonkijat olisivat kylmäkiskoisina sättineet tuntematonta tien tekijää; maita kiertelevä ylioppilas, joka etsii kauniita ja vaihtelevia maisemia, olisi sen sijaan antanut katseensa kiitää yli seutujen joka kukkulalla yhä enenevällä ihastuksella.

Nämä molemmat miehet eivät olleet tavanneet toisiansa moneen vuoteen; ei siitä kuin Travers oli onnensa kukkulalla muodin maailmassa ja Sir Peter oli yksi noita hauskoja dilettantteja ja hiukan humoristisia seura-ihmisiä, jotka ovat rakastettuja ja yleiseen suosittuja päivällisvieraita.

Jos joku olisikin ollut lähellä, niin ei hän olisi saattanut tietää, mistä tuo ääni kuului, mutta ei kukaan ollutkaan lähellä; sillä hän seisoi korkeimmalla kukkulalla, kuin Tyroolissa oli hän seisoi Martinswand'illa.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät