Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Miehuutensa kukkulalla seisoi silloin mahtava Maunu Tavast, katsoi silmä pitkät pilvenrannat, aatos mittasi kaukomaat, tehnyt matkan oli Pragiin, siellä saanut maisteri-arvon, kuullut Hussin saarnat, lukenut myös kirjat uskon sankarin Wyckliffen.
Hän halusi tehdä jotakin suurta ja kaunista maailmassa. Siihen häntä kiihotti varsinkin Herakleen maine; sillä tämä sankari oli silloin kunniansa kukkulalla ja hänet Teseus nyt otti esikuvakseen.
Astui hänen eteensä käsi kädessä vihittävä morsiuspari, toinen mökin poika, potra kuin kuusi kukkulalla, toinen... Ui! kiljasi hän äkkiä ja kumosi voimakkaalla iskulla simasarkan sisällyksineen mitään aavistamattoman Vesihiiden päähän. Ui ja anna muidenkin uida! Nyt päättyivät jumalaisten juomingit minun kohdaltani. Hän oli jo ovella, hän oli jo ulkona ovesta.
Kun nuo surulliset kasvot kirkkain silmin taasen näkyivät tähystornin luona, oli tähystäjä kiireessä työssä, eikä hänellä ollut aikaa vastata hullunkurisiin kysymyksiin ja siten poistui toinen. Mutta kun ilta tuli, nähtiin hänen istuvan kukkulalla, kasvot merelle päin käännettynä ja hän istui siellä koko yön.
Hän tunsi uudelleen tuon kaukaisen vuoren, jonka kukkulalla oli nelikulmainen kallio: hän pelkäsi silloin, että se vyöryää ales laaksoon ja sulkee tien, hän ajatteli nytkin sellaista mahdollisuutta; mutta kallio oli siinä levännyt vuosisatoja ja tulee kenties olemaan monet ajat, kunnes ihmisteot kukistuvat soraksi ja pirstojensa alle peittävät unhotetut sukukunnat.
Mua suojaa nyt jo suo: vähä hetkinen Unelmiin uinahdan sulo-helmassas, Kun ensi aamunkoitto valkee, Vartovi Lempi jo kukkulalla. Oon onnekas. Oon onnekas!
Evan kertomus. Thüringin metsässä, Heinäkuulla 1523. Se on varmaa, että Fritz ja minä menestymme paljon paremmin, kun saamme asua täällä pappilassa, kuin linnassa; alhaalla, keskellä ihmisten kotoja ja jylhän metsämaan ihania seutuja, eikä tAäällä, erinänsä muista, vahvistetulla kukkulalla.
Eikä kukaan ihminen aavistanut, että nevan vesi kerran oli alkanut uransa kirkkaana ja sinisenä lumen alla vuoren kukkulalla. Eikä kukaan tiennyt sitäkään, että yhden ainoan kiven vierittäminen pois tieltä olisi saattanut puron juoksemaan toisaalle ja riemussa yhtymään mereen'". Vieras oli vaiti hetkisen. Sitten hän sanoi: "Jos hän vastaa sinulle sanoen: 'Mitä minä siitä välitän!
Hän alkoi päivä päivältä yhä enemmän muistuttaa huoletonta, päivänpaisteista sunnuntai-lasta, hänen otsansa oli kirkas ja pilvetön, hänen silmänsä suorat, koko hänen olentonsa reipas, vapaa ja valoisa, niin että teki sydämelle hyvää nähdä häntä. Jokainen, joka tuli hänen kanssaan kosketukseen, huomasi heti, että hänen edessään oli mies, joka oli onnensa kukkulalla.
Hän oli ylimmäinen pappi, joka uhrasi jumalille, rukoili niitä muidenkin edestä, hankki niiltä avun ihmisille ja hoiti uhrilehtoa. Uhrilehto oli tuuhean uhrivaaran korkeimmalla kukkulalla, suuren selän pitkässä niemessä, josta ei saanut puuta kaataa, jossa ei saanut metsällistä ampua ja jonka rannalla kalastaminen oli kielletty.
Päivän Sana
Muut Etsivät