Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Meist' oli maailma suloinen, Ah, ylen valoisa, Ja joka aatos taivaasen Nyt kantoi kiitosta. Vaan tuli hetki katkera, Kuin meitä eroitti, Ja suusta suuhun suruisa Nyt lensi "hyvästi!" "Oi ilo, autuus maailman, Nyt jääkää hyvästi!" Sä sanoit, mutta ystävän' Nyt ole suruti! Sun armaas on jo luonasi Ja sulle hymyilee: "Nyt iät' olen omasi!" Hän sulle kuiskailee. Mitä teki tällä välin kornetti?
Se uusia töitäkö hornan Nyt rotkoissa kuiskailee Ja vilppiä taisteluvimmaa, Joka ihmiset villitsee. Surumielinen murheenharso Se peittävi hongat nuo, Purot, lähtehet synkiksi käyvät, Kun tuulonen viestejä tuo. Vihakatseita peikkojen luulis Joka pensaasta ilkkuavan, Salaviekkaat askelet tuntuu Ihan taakseni tassuttavan.
Hän saapuvi, hämärän impeni mun, luo sen, joka vaipui varhain, hän tarttuvi kätehen tarmottoman, hänet ohjaten ohitse harhain. Hän hymyilee ja hän lymyilee ja hän kuusikon lehviltä kuiskailee: »Mitä mietit sa poikanen poloinen, kun korpehen yöpyä aiot? Ei vastahan Pohjolan pakkasta teho laulajan tieot, ei taiot. Mut tulkosi näin minun jäljissäin, niin menemme Metsolan linnoja päin.
Tuuli huokuu keveästi läpi lehtien, se kuiskailee niin hiljaa, ikäänkuin tahtoen olla häiritsemättä koko maailmaa, joka makaa unen helmoissa, unelmien vallassa.
STUART. Hyvä viini on kuin soitanto, sanoo Ronsard, se suhisee suloisesti läpi olentomme. KUNINGATAR. Hyvä viini on kuin suloinen salaisuus, sanon minä, se kuiskailee ja hymyilee sydämmessä. KREIVINNA. Hyvä viini on kuin kehuminen, se enentää voimiamme kahdenkertaisesti. STUART. Tai niinkuin imarteleminen, se viettelee meitä.
Siihen, että jokainen heistä nyt siitä kuiskailee, pannen maineenne juorupuheille alttiiksi. Olette tanssinut tänäpäivänä, olette pitänyt loistavia juhlapitoja, sokaistu puolisoparkani! Sillaikaa, kun huvittelette ja tuhlaatte, kuiskivat päihtyneet palkolliset jokaiselle, joka tahtoo sitä kuunnella, että kreivitär Bertelsköldin hovimestari julkeaa nostaa silmänsä aina teihin itseenne asti.
Katkeraa on jättää koti, jossa joka kuusi kuiskailee lapsuuteni ajoista, joka lintu livertelee lapsuuteni leikkilöistä; ja isäni jokaiseen muistoon on aina yhdistetty kahden silmän suloinen katsanto ne silmät ovat Lyylin, ja hänen tähtensä jätän kotini, jos te, isä, niin vaaditte, jos ei teidän sydämmenne pehmene.
Tuuli huokuu keveästi läpi lehtien, se kuiskailee niin hiljaa kuin jos koko maailma makaisi unen helmassa, unelmien vallassa. Heinäsirkat laulavat pehmeässä sammalistossa niinkuin sirkka kotituvan muurissa, pähkinäpensastossa visertelee rastas vartialauluaan, tikka se sulkee ovet ja ikkunat, että te saisitte maata rauhassa, ja käki kukkuilee kova-äänisesti niinkuin vahtikoira kotipihalla!
Päivän Sana
Muut Etsivät