United States or Cocos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meni Pohjolan tupahan; jalan polki porstuahan, laski kääkähän kätensä, siitä tunkihe tupahan, ajoihe katoksen alle. Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät, miehet kaikki miekka vyöllä, urohot sota-aseissa pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen. Nuo kysyivät tullehelta, sanoivat sanalla tuolla: "Ku sanoma kurjan miehen, tuuma uinehen urohon?"
Nyt, armas, oiva Oprini, Sä palvelija parhain, Jo päättyi palveluksesi Ja nousus aamuin varhain: Oot viimeisellä vuotehella, Ja silmälläsi rauvenneella Sen katsot Herran puolehen, Ku lausunut on nöyrillen: «Ketk' ovat tääll' alentuneet,» «Teen tuolla ylimmiksi,» «Esimmiks joutuu viimeiset,» «Esimmät viimeisiksi;» «Sä hyvä huoneenhallitsija,» «Sä uskollinen palvelija,» «Käy saamaan palkka palvelun,» «Käy sisään Herras riemuhun!»
Luo löyly etempätäki, Kanna vainu kaukempata, Vilullaki, vihmoillaki, Tuiskullaki, tuulillaki, Jotta koiran kohti juosta, Penun julki julkotella, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa! Ku on koirani kokenut.
RUNOILIJA. Nuo joukot kirjavat! Oi ällös maini heitä, Ne näöllään meilt' aatteet kaikottaa! Mun silmiltäin tuo ihmistulva peitä, Ku nieluhunsa kaikki tempajaa! Mun käydä suo vaan rauhan taivas-teitä, Miss' sula riemu meille versoaa, Miss' ystävyys ja lempi onnen luovat Ja sydämessä sille suojan suovat.
Kuolleen ja elävän luona paloi töllissä senkin perästä kynttilä; sillä Stumpy sinä yönä ei pannut maata eikä Kentuck-kaan. Hän joi vahvasti ja kertoi hyvillänsä äsköisen tapauksen jokaiselle, ku vaan malttoi kuunnella ja jokainoa kerta lopetti hän jutelmansa ystävällisellä kirouksella vastasyntyneen yli.
Mie mani peräst, mie ku pelkäsi, jott Saska teki
Sitä ei ole syytä ajatella, sillä sopii hyvin kyllä Lappalaiseen, joka muistakin syistä nähdään olevan sama, ku Joukahainen.
G. Frödingin kokoelmasta "Räggler å Paschaser" Peki-Saska ol´ hyvi selvä vetelemmää sirmankkaa ja soittelemmaa violii. Ku millo vaa potattitalkoiss tanssittii ja muuta lystii kyläpojat pit´tiit, ol´ hää ain auttamass, jott´ei vaa ikäväks käis. Kyll häne pel´värkissää ol´ monelaisii äänii ol´ jumalissii ja ol´ taas hullukurisiikii.
Joukko hoitamanne, Ku seppeleitä johdollanne saanut On useasti, kantaa kauttani Nyt kiitostansa, kunnioitustansa Teill' laakerista, jonka uljuutenne Taas eilen tuotti Porilaisille. Te muistatte, kun Siikajoella Te uljahasti huusitte: "ois mulla Vaan uusmaalaisten pataljoona!" kuinka Teill' vastauksen antoi tappelu, Ja kunnon arvet antaa vieläkin.
Tule pois, Marja, kyllä minä lapsestasi miehen teen, jos poika lienee. Juoskoon siellä entisten joukossa on siellä tanhuvia. Elä nyt, ollaan ystäviä, elä välitä, Marja, kuule, sinä olet minusta parempi kuin kukaan muu parempi, sorjempi kuin ku... Hän läheni Marjaa makein, vielä väsynein silmin, samein otsin, punaisin jälkihumala-huulin. Jolloin Marja peräytyi ensin, pysähtyi sitten.