Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Niin, niin. Mutta kun ette saanut Katriinaa, niin unhotitte hänen ja rakastuitte Kreetaan. Rakastua kyllä kuulen että sinulla on kouluviisautta: tuo kuuluu niin oudolta niin minä nain syvältä takamaasta Juhalan Kreetan, sillä miehen ei ole hyvä yksinänsä olla ja sitten jouduin tänne Pohjalammin torppaan. Tunsitteko Kreetan enemmän aikaa?
Vastasi Idomeneus, jalo Kreetan urhojen päämies: "Urhoja muita jo keskustass' on turvana laivain, Aias on kumpikin siellä ja Teukros, akhaijien aimoin ampujamies sekä reipas myös eturintamataistoon; heistäpä tarpeekseen saa vastust' urhea Hektor, kuink' iso olkoonkin väki hällä ja taistelointo.
Senkin moukat, jupisi teurastaja ja asteli toisaalle. Matti taas otti ohjakset käteensä ja ajoi korttieriin. Onpa tuo Kailu oikein ihmeellinen eläin, tuumasin minä. Niinhän se on; ja tällä kertaa en tahtonut Kreetan mieltä loukata: kenties hän sentään on oikeassa. Tää matka on ollut moniloppinen, sanoi. Niin poikaseni, olemme nähneet ihmisiä monenmoisia.
Vastasi Idomeneus, jalo Kreetan urhojen päämies: "Mielinet peitsiä, niin näet kymmenen, kaksikin niitä; siell' ihan täytenä mun majanseinäni välkkyvät seisoo peitsiä iliolaisten, jotk' olen kaatanut, sill' en kartellut vihamiest' ole kamppailussa ma kuunaan. Siksipä peistä on mulla ja kumpurakilpeä monta, uljast' on kypärää, sopavaskea kiilteleväistä."
Morsiamen, melkein kihlatun morsiamen olet sinä ryövännyt minulta, Kreetan ryöväsit minulta. JAAKKO. Hän itse todistakoon, jos olen hänen ryövännyt. ESKO. Hän taitaa valehdella niinkuin sinäkin. JAAKKO. Jos hän valehtelee, niin miellyttipä häntä tämä ryöväys. ESKO. Kas niin, nyt puhut itses kiikkiin koreasti.
Hevosemme harmaantui harmaantumistaan, sillä koko matkan sataa lillutteli hienoa usvaista syyssadetta. Olen kertonut Hämeenlinnan matkastamme kylläkin laveesti, ensiksikin siitä syystä, että "rikkiviisaan" ja "hessahtaneen" Matin ja Kreetan kuvat juuri tällä matkalla piirtyivät varsinaisesti muistiini.
Sen jälkeen ei hän enää puhunut mitään. Me istuimme ja rupesimme veisaamaan: "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen". Mutta Kreeta hengitti vielä muutaman raskaan kerran ja sammui niinkuin kynttilä ennen Himmeliinin pöydällä. Lopetan tämän kertomuksen Kreetan lopusta kysymysmerkillä, sillä kuka osaa selittää hänen elämänsä himmeän sadun? Kesäkuun 1 p. Tarkastin Mattia haudalla.
Kuule Johanna, mene sinä tuonne salin puoleen... Minun täytyy puhua Tapanin ja Kreetan kanssa. Saattaisi vielä äitisikin tulla ja yllättää meidät yhdessä. Hyvä Jumala...! Niin, emäntä saattaa tulla minä hetkenä tahansa! Kyllä minä asetun tuonne ikkunaan tarkkaamaan. Tehkää niin. En tiedä vielä ... mutta sitä ennen täytyy minun vielä saada puhua kanssasi, Johanna?
Siis ihan laivain luo odotatteko miehiä Troian keuloja sorjia sortelemaan, meren vaahtisen ääreen, nähdäksenne jo, kuink' on Zeun käsi kaitseva teitä?" Riens isovaltaisesti hän noin rivikuntia pitkin, Kreetan urhojen luokse jo kerkesi miesvilinässä; sonnustautui nuo kera Idomeneun sotimielen, Idomeneus etumaisena kuin salon iskevä karju, Meriones takajoukkoon taas sotaintoa nosti.
Ja kun hän siinä kuulusteli, niin kuuli hän Kreetan laulavan muun muassa näinkin: Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki, Väsyy, väsyy äitisikin Lesken lailla laulamasta, Kohta täytyy kaksi vuotta, Eikä Jaska vielä tule, Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki j.n.e. "Aha", ajatteli Olli. "Jaaran Jaskaako sinä odotatkin? Mutta menen minä sisään kuitenkin".
Päivän Sana
Muut Etsivät