Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Poika, vieraita tulee tien täydeltä! TURKKA. Katri kaunis kumppanini, lähdemme vieraita vastaan. Anni tuolta kurkistelee. Mutta koetetaan nyt uutta konstia. Mitä Heikki Anselmi niin peilailee? HUOTARI. Sano: herra Huotari! Herra Huotari peilaa odotellen uutta heilaa! On niitä kukkia muuallai ei niityn mättähillä. On niitä tyttöjä muuallai ei tään kylän emännillä.
Sitten en lupaa senkään vertaa, koska tässä on jo rosvon konstia käytettynä, rupesi hän lujemmaksi. Tuopa Miina pois, mitä olet ottanut, ja se on sillä hyvä pitkäksi aikaa. Kaikkea pitää kuulla! Minä olin neljännelläkymmenellä, kun menin naimisiin, ja peloittaa tahtoi silloinkin.
Lännenpuolinen menee Ofotiin ja idänpuoleinen kulkee jo aina Ouluun." "Rautateitä? Onko ne jäätynyttä rautaa?" "Ei, tyhmät ihmiset vain ovat viimeisen vuosisadan kuluessa keksineet monta konstia. Nyt ne ajavat rautateillä kuusi penikulmaa tunnissa."
No, se on hauskaa, etteivät tunturit ole sulaneet auringon paisteessa. Mutta mitä mustia viivoja minä näen tuolla lumessa? Ne ovat rautateitä, suuri jättiläinen. Tuo läntinen menee Lofoteniin ja itäinen on ehtinyt Ouluun. Rautateitä? Onko se jäätynyttä rautaa? Ei, tyhmät ihmiset ovat keksineet monta konstia näinä viimeisinä satana vuotena. Nyt ajavat ne rautateillänsä kuusi peninkulmaa tunnissa.
Tuomas nukkui pöydänpääpenkillä ja Erkki opetteli korteillaan tekemään erästä konstia, jonka Kumpulan renki Eetu oli viime pyhä-iltana hänelle neuvonut, mutta jonka hän sitten oli jälleen unehuttanut, eikä enään osannut vaikka olisi kuinka koettanut. Aivan se oli välistä mieleen johtumaisillaan, vaan ei kumminkaan johtunut, sikseen täytyi heittää ja ruveta muuta ajanhauskuutta hakemaan.
Sydän kuristuu, veljeni, sydän kuristuu ja kolkosta ikävyydestä lakastuu miehen mieli. SIMEONI. Olisko tässä enään muuta keinoa edessämme, kuin maantie, kerjäläisen pitkä ja kova peltosarka? JUHANI. Se olkoon viimeinen pelastuksen tie. Mutta minä hengitän kuin tyhjästä tynnöristä. Eikö enään keksi yhtään ainoata konstia ja koukkua veli Aapon aivo? AAPO. Mitä voimme saattaa matkaan tyhjästä?
Entiset keräykseni minä lähetin Lönnrotille, joka ne lienee antanut Seuran kätköön. Saat nyt konstia koittaa lauluin toimituksessakin, mitä minä olen kielen murteen jälkeen kirjoittanut, esim. päähän, laivojahan, tyttöjä, ku pitäisi olla päänsä, laivojansa, tyttöä, se on ojaistava toimituksessa kirjakielen jälkeen.
Noin tein minä 2 tai 3 kertaa, niin että lopuksi, kun hän tanssi tai käveli, kuului ikäänkuin olisi hän noussut merestä. Tein monta sellaista konstia, mutta liian pitkäksi kävisi niiden kertominen. Viimein venäläinen sanoi että minä olin narrittelija ja tarjosi Malmille 20 ruplaa minusta, sillä hän aikoi lahjoittaa minut ruhtinas Galitzin'ille.
Minä en onnistunut; minä en vielä ollut oppinut suurta, tuottavaa konstia, olemaan vaiti olemaan vaiti, silloin kuin sinua poljetaan, olemaan vaiti, silloin kuin muita poljetaan, olemaan vaiti, silloin kuin tuhmuus vallitsee, kuin mielittelyä palkitaan ja epärehellisyyttä kullataan. Mutta minä opin paljon sillä ajalla.
Olivat ne muutamat muksineet polvillaan ja nyrkillään häntä selkäänkin ja ties mitä he olisivat hänelle viimeinkin tehneet, jos ei olisi keksinyt konstia pelastuksekseen. Kun vaan pisti punasen paperin pääpoliisin kouraan, niin silloin ne ryssät hävisivät hänen ympäriltään, niinkuin siivellä pyyhkien.
Päivän Sana
Muut Etsivät