Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Ollen itse taitava runoilija korotti hän omilla lauluillaan Italian murteen kirjakieleksi ja kaikista maista kokoutui runoilijoita tervetulleina vieraina hänen hoviinsa.
Mutta osaksi Pohjanmaalla, Pohjois-Hämeessä, koko Savossa, Karjalassa ja Inkerissä ei koko tätä äännettä tunnetakaan jokapäiväisessä puheessa. Kirjotuksessakin on d viimemainittujen maakuntien murteen mukaan luettava t:ksi, joka tapa olisikin hyväksyttävä niin puheessa kuin kirjotuksessa, joll'ei d:tä kahden vokaalin välissä tykkönään poisteta.
Kielen ja runomuodon puolesta ne enimmiten ovat sangen kankeita, semminkin kuin useimmissa käytetään Turun murteen katkonaisia sananmuotoja. Suorasanaista kirjallisuutta. Näin päättyi tämä tärkeä, työ, joka hyvin pitää paikkansa muiden sen-aikuisten Raamatun-käännösten rinnalla.
Runoelmia. Tämän aikakauden runous on yleensä kielen puolesta parempaa kuin edellisen; Turun murteen katkonaiset muodot jäävät syrjälle ja täydelliset sananmuodot astuvat sijaan. Enimmiten käytetään vanhain kansanlaulujen runomittaa. Muutoin runous tälläkin ajalla on melkein yksinomaan hengellistä laatua tai tilapää-runoutta. Etevimmät runon tekijät ovat seuraavat: *Gabriel Calamnius*, kirkkoherran poika Kalajoelta (Pohjanmaalta), synt. 1695,
Entiset keräykseni minä lähetin Lönnrotille, joka ne lienee antanut Seuran kätköön. Saat nyt konstia koittaa lauluin toimituksessakin, mitä minä olen kielen murteen jälkeen kirjoittanut, esim. päähän, laivojahan, tyttöjä, ku pitäisi olla päänsä, laivojansa, tyttöä, se on ojaistava toimituksessa kirjakielen jälkeen.
Gottlund'in omituinen luonne teki, ett'ei hän voinut yhdessä muiden suomalaisuuden harrastajain kanssa työtä tehdä, vaan kokonaan erosi heistä ja kävi omia polkujaan. Itsepintaisesti hän piti kiinni Savon murteen käyttämisestä, jota muodosteli omalla tavallaan. Esitystapa hänen kirjoituksissaan, samoin kuin kielikin, on aivan omituista laatua. Kansanrunojen keräileminen. Sakari Topelius vanhempi.
Kalliolle kallis kieli, siemen kielen suloisimman kylvetty on kuivamahan, katoamaan kansan luona, muuttumahan muistossamme muiden kielden mukaiseksi, että Suomen suuret sanat ovat oudot omaisille, vierahat ja virheelliset, joit' ei tunne tuttavatkan murteen tähden moninaisen, tähden turmellun näkönsä.
Reinholmille. Veliseni! Koska tuossa näin kiini pannun kirjeen Sinulle, niin pistän pari sanaa poveen. Kirjoita Veikkonen vaikka "per porto" kuka ja missä paikoin siellä Walgedjärven paikoilla se on joka sen puolen murteen sanoja on kirjoittanut?
Laivalla neuvottiin häntä menemään alas. Portailla, jotka veivät välikannelle, seisattui hän äkkiä tuntien kuin rintansa tahtoisi kutistua kokoon... Hän tunsi Aa-vuonon murteen! Karhea-ääninen vaimo opetteli pienelle pojalle sadesään laulua Pekka Piiparisesta. Tämä laulu saattoi hereille hänen varhaisimmat lapsuudenmuistonsa kotona.
Päivän Sana
Muut Etsivät