Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Paavali kuuli tämän hartauden sävelen, ja riemu täytti hänen sydämensä, kun hän ajatteli, että hänkin tähän maailman suureen soittoon oli liittänyt sävelen, jota siinä ei ollut ennen ollut ja jota vailla koko maailma oli ollut kuin »helisevä vaski ja kilisevä kulkunen».
Portteja pyydetään avata joka haaralla ja varoittajain huudot ovat vaan kuin helisevä vaski ja kilisevä kulkuinen. Mutta annappas olla, kun yllyttäjät ja kavaltajat näyttäytyvät oikeassa karvassaan, eiköhän silloin kadu kauppaansa tuo heikko väestö, eiköhän se silloin katumuksella käänny takaisin kirkon helmoihin.
Minä en ollut nyt enää tyhjä-sieluinen, helisevä vaski ja kilisevä kulkunen, sillä minussa oli rakkautta, oli se suuri tunne, joka pani minut ahertelemaan tässä lemmen asiassa ahkerasti, kuten muurahainen ahertelee pikku rikkaa kekoonsa vetäessään. Elämälläni, toisin sanoen, oli nyt sisältönsä. Mutta pistäytykäämme hetkeksi Petterin kotiin.
Nyt kiljutaan vaan pois ja taasen pois! Juur kuin ois ruoste raiskannunna taiat! Nuor' tyttö tekis parhain vait kun ois! Vierähti talost' ennen viina-sarkka Mun vanhan sydämeni lämpimäks; Kouraani kirkas kilisevä markka, Ja käskemättä Anni tul' ja läks!" Nyt lepytellen Lotta tarttui kiini Noit'-Annin käteen vanhaan, ryppyiseen: "Heh, suuttumukses poistakoon tuo viini!"
Minä olen kuin kilisevä kello ja kaikuva metalli; mutta juuri sellaisia maailma tarvitseekin, ja olisinpa todella huono mies, joll'en kiskoisi hyvää maksua!
Sillä kas sillä miehellä vasta rakkaus on, hänelläkin, ja jollei minulla ole rakkautta, olen minä kuin helisevä vaski ja kilisevä kulkunen, niinkuin 1 Kor. 15:1 sanotaan. Huomatkaa: kilisevä kulkunen, kilisevä. Niin, nyt minun täytyy vielä kerran pyytää pastorilta anteeksi. Ajattelin kyllä niinkin: 'ei sovi, että tuollainen köyhä raukka kuin sinä, menet oppineitten ja ylhäisten ihmisten luo.
LIINA. Pieni voitto yhden päivän liehunnasta, oi sinä hälläkkä! ANNA. Laskekaa vielä lisäksi kaikki vartomuksen ja muiston armaat päivät. Mutta sallitteko pientä kysymystä? LIINA. Minä sallin. ANNA. Onko vänrikkimme, tuo öljyviiksinen, tuo kilisevä, helisevä herra, nöyrästi kumartanut teille? LIINA. Hänen taipuva selkänsä kumartuu usein.
Kuu hopeoitsi tuon ruosteisen rautaristikon ja paistoi vankilaan, jonka täytti vaalean sinertävä valo, juuri kuin jos se Belialin tempeli ollut olis. Hän kavahti ylös ikäänkuin miel'puoli, kiskoi kahleitansa. Näiden kilisevä ja kaliseva ääni sytytti kauhua viel' enemmän hänen verehensä. "Mit' oli hän tehnyt?"
Hän lähestyy alaovea, tuossa hän tarttuu kahvaan, aukasee, käännähtää kynnyksen sisäpuolelle. Kuuluu hänen ketterä, kilisevä nousemisensa kaikuvissa rappusissa. Helena on pannut ikkunan kiinni. Ja hän huokaa syvään ja sanomaton lepo laskeutuu hänen olentoonsa. "Muuta en tarvitsekaan tietää, kuin että Georg tuli!" Samassa jo ovikellokin soi.
Minä olin kovin vaalea peilissä; silmäni näyttivät tylsältä; ja hiukseni hiukseni vaan, ei mikään muu näyttivät päihtyneiltä. Joku sanoi minulle: "mennään teateriin, Copperfield!" Ei ollut mitään makuuhuonetta edessäni, vaan taas kilisevä, laseilla peitetty pöytä, lamppu, Grainger oikealla kädelläni, Markham vasemmalla ja Steerforth vastapäätä kaikki istuen sumussa ja pitkän matkan päässä.
Päivän Sana
Muut Etsivät