United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän kävi äkkiä niin heikoksi, että lankesi apostolin jalkain juureen, kietoi käsivartensa hänen polviensa ympäri ja jäi siihen, saamatta sanaa suustaan. Apostoli, joka tahtoi torjua luotaan kaikki kiitokset ja kunnianosoitukset, lausui: "
No, minä kannoin hänet kotiin; ja äiti sai olla lääkärinä. Herätessänsä, niin hän istui polvellani ja piti minua kaulasta. "Kiitos, rakas Kalle", sanoi hän. Ennen oli hän kutsunut minua Helmer'iksi. "Kiitos, Kalle, kiitokset olet saapa", ja niin suuteli ja taputti hän minua.
Kärsin vaikka mitä, jos vaan Berthan omakseni saan. KAUPPANEUVOS. Hyvä on! Suostuttu siis. Minä sillä välin puhuttelen Berthaa puolestasi. VALTER. Kiitoksia, setä! Tuhannen tuhatta kiitosta. KAUPPANEUVOS. Säästä kiitokset siksi kuin kuulet, minkä vastauksen tuon. Koeta sinä nyt saada Kerttua tänne puheillesi, minä kierrän sillä välin toista tietä Berthan luokse.
Ken kuolosta pelasti, Orjuudesta ken? Eikö kaikki tuo oo sun työs, Pyhä hehkuva sydämeni? Vaan sa, pettynyt, hehkuit Pelastuksestas kiitokset Tuolla ylhäällä uinahtavalle. Mun kunnioittaa sua? Miksi? Ootko ahdistetun sa tuskat Lievitellyt sa milloinkaan? Ootko pyyhkäissyt kyyneleitä Sa kiusatun konsanaan? Eikö mieheksi mua oo taonut Kaikkivaltias aika vaan Ja sallimus ikuinen, Minun herrat ja sun?
Kaikki on Jumalan avulla päättyvä hyvin... Ei, ei, jatkoi hän, kun Inkeri, jonka koko olennon tuo odottamaton toive oli äkkiä saattanut uuteen eloon, teki liikkeen, ikäänkuin olisi hän tahtonut heittäytyä Aadolfin jalkojen juureen, ei mitään kiittämisiä, ennenkuin onnellisesti tapaamme toisemme siinä turvapaikassa, joka on teitä varten varattu! Vasta silloin voin ottaa kiitokset vastaan.
"Rouva tulee kai taas huomenna?" "Tulen, kiitos, Gunhild, kyllä tulen. Ja kyllä minä pyydän hartaasti miestäni, ettei hän ole niin ankara pikku Rikhardille." "Tuhannet kiitokset! Jos sen teette, en tiedä mitä tahtoisinkaan tehdä teidän tähtenne." Kotia tultuansa oli yliopettajan rouvalla pitkä keskustelu miehensä kanssa tämän työhuoneessa. Kun yliopettaja tuli ulos, oli hän jotenkin punainen.
Uskokaa minua, ennenkuin ehditte rajalle, on teidän ja minun sotamerkkieni ympärille kokoontunut satoja. Ja nyt lähtekää Jumalan avulla! Kiitokset, Inger Gyldenlöve! Kiitokset, ja olkaa varma, ettei teidän tarvitse koskaan hävetä hävetä kreivi Sturea! Jos minut vielä näette, olen vallannut maita ja valtakuntia! Niin, jos hän sinut näkee! Hevoset odottavat, hei miehet! Oletteko valmiit ?
Hän nauroi niin että vapisi, sitten hän yski ja hyppi ontuen poispäin. Aslakin palatessa kysyi Gunnar, ken se oli, jonka kanssa hän puhui aidan vieressä. "Oh, se oli vanha muija raukka, joka valitti kurjuuttaan. Hän kysyi isäntää, mutta minä en tahtonut vaivata sinua ja annoin sentähden hänelle muutaman killingin, mikä minulla oli taskussa". "Sinulle kiitokset siitä.
Tehkää se, ja minä lupaan teille mitä tulisimmat kiitokset 'The Londonerissa., sillä minä aion itse kirjoittaa ne." "'The Londonerissa!" huudahti laulaja vihan puna poskilla ja otsassa. "Minun katkera, leppymätön viholliseni."
Eukko oli saanut päähänsä, että hänen tällä kertaa piti käymän kutsumassa; vaan se olisikin viimeinen kerta. Nyt oli hän kohta saapa levätä pitkistä jalkamatkoistaan ja asettuva lepoon rakkaiden lastensa kotiin, joiden onnen hän oli luonut. Hän tuli juuri ikään yliopettajan talosta. Rouva seurasi häntä ulos saakka. "Tuhannet kiitokset, matami Jansen, olen ilomielin tuleva.