United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ettehän ole suutuksissa minuun?" "En suinkaan; minä tulen silmänräpäyksessä." "Tuhannet kiitokset." Nainen vetäysi pois. Isäntä pyysi olemaan vaiti. "Fredrik aikoo pitää puhetta." "Hyvät ystävät niin, sillä olettehan ystäviäni, ainakin niin kauan kuin minä voin sampanjaa tarjota?" "Onpas katkera!" "Hyvät ystävät siis, kuinka olemme käyttäneet tämän päivän? Olemme hävittäneet rahaa.
Kohta sitä saatiinkin lähteä koettamaan, miten se milläkin lähtee. Kirkon kello jo mälähti, se kutsui poikia kirkkoon, johon sitä lähdettiin joukolla kuin yksi mies vaan suhittamaan. Siellä saatiin todellakin koettaa keltä lähti. Minä sain kiitokset luvustani, mutta se paras viisas, joka tänä aamuna enimmän pilkkasi, määrättiin lukkarin kouluun.
"Sepä ei ole niinkään helppoa." "Iltapuolella lähdemme, isä ja minä, tuonne saareen. Ettekö te ja pikku Fanni ja Julia voisi tulla mukaan?" "Kyllä koetan parastani." "Tuhannet kiitokset. Hyvästi, rouva Velker!" Samassa tuli tohtori kävelymatkaltaan. Hän tervehti kylmästi ja aikoi mennä ohitse. "Mihinkä niin kiire, herra tohtori?" "Kotiin." "Ettekö edes pysähdy tai sano meille ystävällistä sanaa?"
Huomennapahan sitten nähdään, Johannes, mitä tässä voidaan hyväksesi tehdä. Koreat kiitokset teille, mestari Aatami! vastasi ylioppilas. Enpä toden totta ole ollut näin kylläinen sen jälkeen kuin viimeksi olin luonanne, ja jos te olisitte dominus Bång, niin kutsuisin teitä väittelemään aivan uuden uutukaisesta päätelmästä: num homo Deus sit? Vastaus: certe, quia Deus nihil desiderat.
Mutta kertokaahan pääasia, sehän on vielä kertomatta! sanoin minä pahoillani siitä, että meille tuli ero juuri silloin kun uteliaisuuteni oli äärimmilleen kohonnut. Kuinka niin, pääasia? Olenhan sen kertonut! vastasi hän pujahtaessaan vaunun ovesta ulos. Tässä minun on muuttaminen junaa tullakseni Hankoniemeen, hyvästi vaan ja suuret kiitokset seurasta, hyvästi, hyvästi!
Mutta kun kaikki olivat poissa, sanoi isäntä vaimollensa ja väellensä: Kaikki kiitokset, joita tänä iltana on satanut, pitäköön Pirjo haudassansa. Pelkään pahoin, ettei mummoparka eläissään saanut paljon sitä hyvää. Mutta vielä ei puhdasta rahaa oltu ensinkään liikkeelle pantu, sillä isäntä oli koko juhlan pannut toimeen omista tavaroistansa ja ennen ostetuista kahveista.
Joku kopisteli lunta jaloistaan kyökin porstuassa. »Kukahan tulee?» ajatteli Iiri, mutta ei kuitenkaan noussut katsomaan, sillä olihan Leena kyökissä. Matamin kamarin ja kyökin välinen ovi kävi, ja nytpä syntyi vilkas puhe matamin kamarissa. Iiri kuuli vain, että matami sanoi: »Vai niin, onko itse patrunessakin kyllä tullaan! Sano nyt vain suuret kiitokset ruustinnalle. Hyvästi, hyvästi!»
"Sydämmelliset kiitokset laulustanne", sanoi ylioppilas samassa Ainolle, joka kulki hänen ohitseen. "Ei mitään kiittämistä, se kävi niin huonosti", vastasi tämä, kiiruhtaen punastuneena pois, mutta hän oli kuitenkin iloinen, kuin ylioppilas sanoi tämän. Oli yösydän, kun ylioppilas sinä iltana tuli kotiinsa. Hän meni huoneesensa ja sytytti lampun.
Ei poika suutu poimi vaan Ropeisen mansikoita: Nyt tyttö ylväs nauramaan Ja huolinut ei noita! Vaan sitten suolla kun luutineen Hän karjan jälkiä astui Jo vaipui multahan, lietteeseen, Ja tyttö parka nyt kastui! Poik' avuks' ehti, ryntäillään Kummulle tytön kantoi: Nyt kiitokset jo mielissään "Marjoista" tyttö antoi.
Emäntä ja Hetvi kiirehtivät herraa peittelemään rekeen, ja Pojun ottaessa ensimmäistä askelta he kuulivat herran suusta lämpimät kiitokset. Herran raskas pää nyökähti kiitosten mukana. Kun herra oli mennyt, niin kaikkien mielestä oli kummallinen tyhjyys jäänyt taloon. Seisottiin tienhaarassa. Takana oli autio tyhjyys, ainoastaan kuva siitä suuresta herrasta.