Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Seisottiin joukoissa, puheltiin ja kestitettiin toisiansa veneissä rannalla, puodeissa ja taloissa; viinapullo ja tupakkakääry kulki ympäri... Vasta tällä ilmalla saataisiin silliä! Tuuli tyyntyi ja iltapäivä-aurinko paistoi märille kareille ... ei satanut enää ainoatakaan vedenpisaraa. Oli kuin juhlapäivä äkkiä olisi tullut!
Vuorottain sitte seisottiin ketjussa vartioina, toinen puoli miehistä sai istua nuotion ääressä, ollen päävahtina. Pimeän tultua rupesi käymään ankara myrsky tuuliaispäineen, joka löi nuotioista sen ympärillä istuvien miesten vasten naamaa tuhkaa, tulisia kekäleitä ja hiiliä, niin ett'ei niistä nuotioistakaan ollut paljon apua. Olimmepa niinkuin "hullu myllyssä".
Emäntä ja Hetvi kiirehtivät herraa peittelemään rekeen, ja Pojun ottaessa ensimmäistä askelta he kuulivat herran suusta lämpimät kiitokset. Herran raskas pää nyökähti kiitosten mukana. Kun herra oli mennyt, niin kaikkien mielestä oli kummallinen tyhjyys jäänyt taloon. Seisottiin tienhaarassa. Takana oli autio tyhjyys, ainoastaan kuva siitä suuresta herrasta.
Seisottiin äänettöminä vielä vähän aikaa havukummun ympärillä. Otto ja Ingrid järjestivät taas hautaa, laitellen havuja limikkäin.
Pää päässä kiini siinä seisottiin ja tuijotettiin tummaan varjovyöhön, ei toistaan tunnettu, mut tunnettiin, yks veri kuinka virtas sydämiin, kun sanat kaunihit ne kaikui yöhön: »Voi paljon voima.
Neljä päivää kuljettiin nyt vuoren rinnettä alaspäin, kunnes syysk. 29 p:nä seisottiin San Miguel-lahden partaalla Etelämeren rannikolla. Rannikon asujamilta sai Balboa tietää että etelämpänä olisi olemassa erinomattain kultarikkaita maita ja väkirikkaita, suuria kaupunkeja, joissa vilkasta kauppaa käydään.
Sitte rovasti kirjoittaa romisti sen pitkää tämän lyhyttä. Me vaan seisottiin kuin viimeisellä tuomiolla, sydän kourassa, että mikähän tuohon pomettiin vielä tarvitaan. Minä ajattelin että eihän täällä vaan liene mitään sissiä käynyt minusta puhumassa juoruja rovastille. Samassa rovasti niinkuin säpsähti ja näytti muistavan jotakin.
Kolmannen päivän aamuna kuljettiin Arasat-vuoren vieressä olevaan laaksoon. Illan suussa ratsastettiin kameleilla vuoren juurelle ja seisottiin siinä liikkumatta päivän laskuun saakka. Tämä on viimeinen ja päätemppu tuossa kuuluisassa juhlassa, jota varten kymmeniätuhansia ihmisiä virtaa Mekkaan joka vuosi, matkan vaivoista ja vaaroista huolimatta.
Eteläpuolella ei saanut kukaan olla paitsi vartiat, ettei vihollinen näkisi asentojamme. Marraskuun 27 päivän asuimme vielä samalla vuorella ja kaivoimme joka telttakunta itsellemme kuopat maan sisään niinkuin myyrät. Näissä kuopissa olikin hyvin lämmin ja hauska oleskella, sinne ei sopinut tuuli eikä myrsky, mutta oli siellä sentään tavallisen pimeä. Vuorotellen seisottiin vartioina.
Siellä seisottiin ryhmissä katselemassa miten Vihtori ja Freedrik Gerdan kanssa pelasivat lawn-tennistä; mutta Lotta täti, joka aina tahtoi eloa ja vilkkautta seuraan, kehoitti heitä juoksuleikkeihin. Voi niin, leikitään, leikitään! lapset huusivat innostuneina, ja yks kaks oli koko joukko asettunut leskisille. Nyt syntyi eloa ja vilkkautta toden takaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät