Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Puhuessaan oli vanha isoäiti hiukan lämmennyt hän lämpeni aina, kun puhui siitä, mikä oli hänen mielestään oikeata ja totta tässä maailmassa ja siitä oli aina seurauksena, että nuoret hänen ympärillään vaikenivat kuin myyrät, sillä vaikka eukko olikin niin sydämellisen hyvä ja hellä, pidettiin hänen sanaansa suuressa arvossa.
Siellä vasta kannallamme seistään; syvälle kuin tirisilmäiset myyrät siellä itsemme kaivamme aina maan ytimeen asti. Ja miellyttäiskö heitä sielläkin ahdistella poikia, niin pitää heidän havaitseman miltä tuntuu häiritä seitsemää karhua konnossansa. Nyt nahkapeitturille kaupat kirjallisesti vahvistamaan. Kymmeneksi vuodeksi menköön talomme toisen kouriin.
JUHANI. Nyt leimaus ja jyrinä ja auki isketty on vapauden tie! AAPO. Niin, Juhani! Tosin kulkee tämä tie yli verisien ruumisten, mutta ei auta. JUHANI. Ei auta, vaan ympäri Hiidenkiveä lainehtikoon mustanpunainen veri. Me onnen myyrät! kohtahan syömme lihaa kuin sudet! AAPO. Mutta millä maksamme neljäkymmentä härkää? JUHANI. Elämän ja kuoleman tähden, ja siitä on laki puolellamme.
Talossa oli hyvin usein yövieraita, joita ihmiset säännöllisesti pitivät karkulaisina, olivatpa ne sitten keitä tahansa. Niin ikään oli siellä taas aivan julkisesti alkanut ahkerasti oleksia miehiä, jotka sen ajan, kun Vennu istui linnassa, olivat olleet hiljaa kuin myyrät. Tavallisesti siellä ryypättiin ja pelattiin korttia.
Eteläpuolella ei saanut kukaan olla paitsi vartiat, ettei vihollinen näkisi asentojamme. Marraskuun 27 päivän asuimme vielä samalla vuorella ja kaivoimme joka telttakunta itsellemme kuopat maan sisään niinkuin myyrät. Näissä kuopissa olikin hyvin lämmin ja hauska oleskella, sinne ei sopinut tuuli eikä myrsky, mutta oli siellä sentään tavallisen pimeä. Vuorotellen seisottiin vartioina.
Sieltä täältä alkoivat miehet myllätä lumihangesta ylös kuin "myyrät" maasta. Monikin sanoi sillä tavoin maanneensa melkein koko yön käärittynä telttakankaasensa, tuntematta mitään kovempaa palelemista. Aamutarkastuksen jälkeen lähdimme marssimaan eli oikeastaan luistamaan vuorelta alaspäin.
Mutta laskinpa nyt vaa'alle painoni minä myös, ja Toukolaiset vaikenivat kuin myyrät; sillä onpa minulla heissä monta koukkua, joista voisin kiskoa heitä kovaan kiikkiin. Sentähden ovat he nyt vaiti ja pitävät koreasti hyvänänsä mitä ovat saaneet. Mitä koskee taasen asemaanne provastia kohtaan, niin kysynpä: onko hän teitä kiristellyt näinä viimeisinä aikoina?
Iloisesti paimenpoika Harppuansa soittelee Metsä kaikuu, vuoret vastaa, Lammaslauma kuuntelee. Mieli täynnä innostusta, Silmä kirkas leimahtaa: Jumalalle kiitoslaulu Sydämmestä kuohahtaa. »Suuri Luoja, Jumalani, Kaikkivoipa, armias! Maan ja meren aarteillensa Valmistelit sanallas. Linnut ilman lentäväiset, Kalat veden, myyrät maan, Pedot, karjan kaikellaisen, Puut ja ruohot kukassaan,
Talven pitkän ahkerasti luimme, nyt me yhtä uutterasti uimme, piehtaroimme, pyytelemme kalaa, myyröstämme niinkuin myyrät salaa, koska kevät on, huomen huoleton, kesä tulla taitaa, vaikka ilman paitaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät