Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025


»Houriossa on raukkani taas», sanoi Latun emäntä ja mietti, miten hän huomauttaisi pastorille, että hän lähtisi, koska läsnäolonsa näkyi vain häiritsevän sairaan rauhaa. »Minulla on kiire ja tuskin hän siitä tointuu pitkiin aikoihin.

Vanha Niemeläkin hymyili hänen innostustaan, samalla ikäänkuin pyytääkseen anteeksi opettajan puolesta, joka ei ollut vielä kaikista täkäläisistä asioista perillä eikä siis tiennyt ketä hänen moitteensa koskivat. Niemelällä oli kiire. Hän istui yksi-istuimisiin kääseihinsä ja kansakoulunopettaja nousi takaistuimelle.

Niin, naura sinä! Maiju takaisin. Maiju. No, kyll' on puuhaamista! Semmoinen tulinen kiire ettei nenä tahdo naamassa pysyä! Vai Maijultako minä ? Mitä, neiti ? Lyyli. Ei mitään. Tuommoinen maalaistallukka! Ymmärtääkö hän edes mikä kirjailia on? Maiju. Minulleko, neiti ? Lyyli. Tässä vaan vähän itsekseni Niin, mutta mitä, jos rupeaisin hänen kanssaan keskusteluun noista asioista?

Paimenella oli kiire juoksemaan lammastensa perässä, eikä hän joutunut kukkia näkemäänkään.

Onhan vielä kymmenen päivää jälellä; eihän siis ole vielä aivan kiire, parempi on pojallekin se, ett'ei se sitä vielä saa tiedokseen. Minkä tähden hänen tarvitsisi olla tuossa tuskassa kauemman aikaa kuin on välttämätöntä. Vihdoin viimeinkin heittäytyi Gunhilda huolettomaksi. Hän käski Annan mennä maata. "Minä olen nyt parempi; tänä yönä saa tyttö valvoa."

Ei ole aittahan asia, eikä tietä kellarihin, kun on suossa suurusjauhot, petäjässä pellonsiemen. Ei käytä kehua eli teeskennellä itseään paremmaksi, kuin onkaan. Ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.

Metsän laitaan tähystelivät, että alkaako jo välähdellä, ja hiljaa kuiskaten puhuivat, että kyllä se kohta tulee. Vaan kun toiselta puolen ilmestyi töyräälle Montinin Jori ja Vimparin Aappo, niin lähtivät tytöt puittaamaan pakoon kuin kananpoikue ja muitten kiire tempasi Liisankin mukaansa. Morsian raukka jäi yksinään töyräälle eikä osannut liikkua paikaltaan, purskahti itkuun peloissaan.

Se oli tuiki vaikea lauaistakin, sillä kiristyskohta oli kiven luona ja rannoille ei siinä rytäkässä kukaan ennättänyt juosta. Tavallisesti tultiin kivelle ruuhella alhaaltapäin, mutta miehillä oli aina tulinen kiire veneeseensä, päästäkseen rytinällä purkautuvan tukkiläjän alta pois.

Tänne vaan kädet, niin koristan sua rannerenkaalla, ettei sen parempaa vielä ole hampusta tehty! Kas niin, kursaukset sikseen! Meidän on kiire. Nimismies läheni nuora kädessä... Inkeri vetäytyi kauhistuneena taapäin... Elli heittäytyi polvilleen oikeuden palvelijain eteen ja huudahti tuskissaan:

Seuraus tästä uhkaavasta liikkeestä oli se, että tyttö tarttui Bergflyktin molempiin käsivarsiin, pyöritti häntä ympäri ja nauroi niin sydämellisesti, että ukonkin vihdoin täytyi yhtyä nauruun, Minä kerron äidille, mitä ilvettä pikku neiti pitää juuri, kun meillä on kiire, murahteli hän. Kertokaa vain kas, tuolla tuleekin äiti! vastasi tyttö uhkamielisesti.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät