Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Hänen oli vihdoin, vaikka puutarhurilla ei milloinkaan ole niin kiire kuin toukokuussa, onnistunut houkutella avuliaalta sukulaiseltaan hänen hevosensa ja puutarharenkinsä siemenlastin purkamiseen, ja siten säästyi vielä enemmän rahaa.
Ne käy kuin karavaanit, ei heitä paina mure, ne kiikkuu kuin banaanit parein ja joukoittain, on saaneet viran vakaan, he eivät silti sure, ei palkan pienuuttakaan, mut kiire heill' on vain. He etsii tärkein elein pian konekirjaimia, he rientää poskin helein pian puhelinten luo, ne pikku neidit pyörii, ne tietää, rattahia on kaikki, kaikki hyörii, kun käskee kello tuo.
"Käy Belzebub ruoholle!" kuuluvi taas "Jo kohta nyt vallatahan sinun maas! Taas toinen seura nyt syntynyt on, Mi Raamatun vie jokaisen kotohon." Sai huuto se ruoholle Belzebubin, Oli kiire; mut kohta hän palasikin.
Uskotko, että olen nyt kahta vertaa onnellisempi? Niin, Johannes JOHANNES. Mitä sinä kiemurtelet siinä? Uskotko, sano? ANNA LIISA. Kyllä mutta päästä minut jo pois, päästä, hyvä Johannes. JOHANNES. Mihin sinulla on kiire? ANNA LIISA. Kangasta luomaan. Eihän tule vihkimäleninki valmiiksi tällä tavoin. JOHANNES. Niin, vihkimäleninki! Ajatteles, että meillä kolmen viikon perästä on häät!
Neljästoista Kohtaus. PISPA HENRIK ja KERTTU. KERTTU. Ah! Kiitos kaikkein pyhäin! Nyt sama on kuin kiire! Rientäkää! PISPA HENRIK. Mun kanssan lähde. Sinun Ruotsin maalle Lähetän. Jossakussa luostarissa Voit olla kunnes elämäsi taivas, Nyt myrskyinen, taas kerran selkenee! KERTTU. Teill' olis minusta vaan estettä Ja viivytystä. Mutta sananen. Miss' Ilmari on?
Mutta tiesinhän minä, että heidän oli yhtä kiire kuin neiti Streitinkin mitä pikemmin sitä parempi jättää ylenkatsottu aro taaksensa... Mitäpä nuori herra olisi sanonut, jos hän olisi tiennyt Dierkhof'in vanhan, punakasvoisen rouvan kerran jättäneen väekkään kaupungin lähteäksensä arolle ja jäädäkseen sinne ainiaaksi.
"Ei, se on hyvin yksinkertaista: se on vaan hankkia minulle täällä asuvan ystävän adressi; ja kun olette löytäneet hänen, annatte hänelle tämän kirjeen minulta." "Onko asialla kiire? 'Päivällisen jälkeen tulee levätä hiukan! sanoo sananlasku; ja sananlaskut ovat niin viisaat, ett'ei kukaan voi arvata kuka niitä on sepittänyt.
Miksi levotonna, kaunis impi, Mikä kiire ilta-askareis? Tässä olen kaukaisilta mailta; Riemuten sua taasen katselen. »Immen lähtöhetki onpi tullut, Mutta ennen kuni siirryin pois, Tahdoin kammiosi koristella, Lehditellä valkeen laattian.» Miksi jätät sinä kammioni, Miksi lemmittysi entisen? Kyselin mä murheellisel mielel Immeltä, jo valmis lähtemään.
Mielettömälle he luulivat tehneensä palveluksen, sillä kaikkiin heidän kysymyksiinsä hän ei ollut mitään vastannut, ja ainoastaan kerran huutanut syvällä tavattoman kovalla äänellä: "Laverrelkaa muitten kanssa, minulla on kiire!"
"Välituomarille kiire käteen: 'hyvät herrat', sanoo, 'hyvät herrat! Aleksander Vladimirovitsh tahtoo puhua. Ja meidän herrain kiitokseksi onkin sanottava, että kaikki vaikenivat heti kohta.
Päivän Sana
Muut Etsivät