Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Vieläpä kertoisin jotakin niistä heidän jälkeläisistänsä, jotka sittemmin ovat kartanossa oleskelleet ja joista joku runolahjainen oli itsellensä jälkimuistoksi sekä meille huviksi ja hyödyksi piirtänyt erääseen vielä eversti H:n aikana linnan salissa olevaan ikkunaan: "Neiti Siiri on hassunlainen, Hänen Rakkinsa samallainen".
HAMLET. Sua Jumal' armahtakoon! Sua seuraan. Horatio, ma kuolen. Kuningatar. Hyvästi, onneton! Te, jotka tätä Vavisten kalvakkaina katselette, Te kuulijat ja mykät katselijat, Jos mull' ois aikaa, mutta kuolon herrall' On tuima kiire, kertoisin ma teille, Mut jääköön tuo. Horatio, ma kuolen; Sa eloon jäät. Oi! kerro maailmalle Tekoni oikein.
Matkamuistelmani tulisivat liian laveiksi, jos tässä kertoisin kaikista niistä merkillisyyksistä, joita joka askeleella tapaa tässä maailman vanhimmassa sivistysmaassa. Matkustajat ovat kirjoittaneet suuria teoksia tämän ikivanhan sivistysmaan muinaisista vaiheista ja suurista muistomerkeistä, jonka tähden en ryhdy lainkaan niistä kirjoittamaan.
Mut jos Kullervon sanoja Ilmarin emännän kuullen Kertoisin pahoin kävisi: Kiikki paimenen perisi. Muut levottomina. Kertoisit, salaman ruoka! Kumppalin petätkö kurja, Niin sun mustan kannon kanssa Kaskipuuna polttaisimme. Muutkin julmina murisevat. TUIRO. Ajattelin en luvannut, Yhteistä etua mietin: Jos salassa säilytämme Kullervon kamalat tuumat, Niin jokaista meitä voipi Sama iskeä salama.
Ette mahda olla terve. MAIJU. Kertokaa minulle nyt jotain hauskaa, Martha. Jotain oikein hauskaa, joka edes naurattaisi pikkuisen. MARTHA. Kun minä vaan osaisin, niin kyllä kertoisin. Antaapahan olla ei, ei juohdu nyt mieleen mitään semmoista. MAIJU. Kertokaa mitä hyvänsä, vaikka kuinka hassua, kunhan vaan kerrotte. Minä tulen ihan hulluksi muuten tästä ikävästä.
Hän istui peilin edessä ja poltteli otsakiharoitaan. Peilissä näin hänen omituisesti hymyilevän noita sanoja lausuessaan. Miksi naurat? Enhän minä naura. Taikka nauroin minä vainenkin. Nauroin kuin ajattelin, minkä vaikutuksen mahtaisi sinuun tehdä, jos kertoisin sinulle jotakin. Mitä sinä kertoisit? Koskeeko se Anttia?
"Kerro juttuja, kerro juttuja!" "Mistäs minä nyt sitten kertoisin? No minä kerron vaikka tästä Kenoveevasta", sanoo hän ja sulkee kirjan, jota oli lukenut. "Kerro, kerro!" Me tiesimme sen, me osasimme sen ulkoa, mutta me tahdoimme kuulla sen vielä kerran. "No, minä sitten kerron Kenoveevasta ja hänen pojastaan Mertsistä ja miehestään jalosta Sikristä ja pahasta Kolosta." "Ja kesystä hirvestä!"
Kirjeessä ilmoitin myöskin Peggotylle, että minun oli erinäinen tarve puolta guineaa, ja että, jos hänen sopisi lainata minulle tämä summa, siksi kuin kykenin maksamaan sitä takaisin, olisin kovasti kiitollinen hänelle ja kertoisin hänelle jälestäpäin, mihin olin sitä käyttänyt. Peggotyn vastaus saapui pian ja oli, niinkuin tavallisesti, täynnä hellää rakkautta.
Hän hoiteli kotoisen askareen, pani puuroon pavun ja kanelin hän survoi käsin toimellisin. Mut poika syrjästä katsoi vaan: Miten ruusut puhkeaa nopeaan! Jos tyttönen pieni sa olisit vain, sinä vieläkin istuisit polvellain mit' oon lukenut, sulle ma kertoisin!
Ne kiistelivät orpana Naomista. Minä kiiruhdin sinne erottaakseni heitä. Minä tulin liian myöhään. Minä näin Ambrosen raskaalla sauvallaan hirveästi lyövän vainajata päähän. Vainaja kaatui sanaakaan puhumatta. Minä laskin käteni hänen sydämelleen. Hän oli kuollut. Minä tulin hyvin levottomaksi. Ambrose uhkasi tappaa minunkin, jos tästä kertoisin sanaakaan kellenkään kuolevaiselle.
Päivän Sana
Muut Etsivät