United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuin aurinko, mi käy ja horjuvan ei näy, mun lempeni on muuttumaton, mut perhon on kuin kuu, mi aina uudistuu ja jo käänteessä vaihtunut on. Mun sääli on, kun mies, mi kylmäks tytön ties, pois lempensä ainiaaksi soi! Mä itsehän sen koin, kuink' on hän onnetoin: ei kenkään häntä hoivata voi! Mieleni on raskas.
Oi, Aksel! Mun kohtalon' ol' yhtäläinen juur' Kuin sinun kohtalosi. Leonoora! Kuin kuutamo, niin muistos säteilee Mun talvishangelleni. Uskollinen Olitko Erlandille asti kuoloon? Ei kenkään, kenkään ole hälle sanaa Sinusta saattanut, ei kuolemastas. Leonoor' von Hildesheim ain' Erlandille Ol' uskollinen asti kuolemaansa. ERLAND. Se ääni mulle haudastako puhuu?
Hän sanoi mulle "minuun vaan Sa luota turvallisna; Ma omas olen kokonaan Ja pysyn uskollisna; Min' olen sun, sin' olet mun, Mun tieni ovat myöskin sun, Meit' eroita ei kenkään." "Vereni minä vuodatin Ja elämäni annoin; Sun eesstäs' kaikki kärsinkin Ja kaikki vaivat kannoin. Ja syyttömänä kuolemaan Ma lähdin synteis' tähden vaan, Jott' autuuden sä saisit."
Minä oikein toivon joutuvani tuollaiseen asemaan, saadakseni näyttää mihin oikeastaan kelpaan". "Mutta minua ei kenkään naita köyhän miehen kanssa", sanoi Alice. "
"Kas niin, Harry! eipä yleensä kenkään tahtoisi olla juuri siinä, missä hän on; mutta jos tarkemmin mietimme tätä asiaa, niin ei sinulla ole enään mitään sen kanssa tekemistä.
Tämä ei liikahtanut, ei kenkään voinut hänen kasvojaan nähdä. Karina istui pöydän ääressä ja piirteli sitä sormellaan. "Kyllähän tuo hyvältä ja kauniilta kuuluu," virkkoi hän.
Cineaan iloinen huolettomuus ihastutti Neroa ja tämän uuteliaisuus oli viritetty, kun hän ajatteli jotakin kertomusta; sillä ei kukaan rakastanut kertomuksia enemmän kuin hän, eikä kenkään osannut laatia mitään kertomusta paremmin kuin Cineas. "Sinä oivallinen filosofi!" hän huudahti, muuttaen koko käytöksensä yhtä sydämelliseksi kuin ennen.
Ei yhtään kättä nouse heitä puolustamaan. Kymmenen päättävää miestä, siinä kaikki mitä tarvitaan ottaaksemme vallan miljoonien yli meidän käsiimme. Hiljaa, hiljaa, ystäväni! Viiden heikon kuolevaisen takana, joita kutsutaan valtakunnan holhojiksi, seisoo kuolematon, pyhä valta, jota ei kenkään rankaisematta saa sortaa.
Tää vanha Musti hyvänen On peru aikain entisten; Hän kotoisin on Spanjasta, Ties' äiti kertoa. Sen näkikin jo turkistaan, Kuin mörisi hän nurkassaan; Mut miten Pohjolaan hän sai, Ei kenkään tiennyt kai. Kyll' oli vainen hänkin vaan Voileipää syönyt aikoinaan, Mut nyt hän tyytyi vähempään, Mörisi näljissään.
Huusi akhaijit vastaan, eip' unohuttanut kenkään aimona seista, kun päin kävi Troian sankarit parhaat. Soi melu kumpainkin Zeun luo yläilmojen loistoon. NELJ